Korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteet
Frestadius, Mari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335434
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yli vuoden työttömänä olleiden akateemisesti koulutettujen Hämeen TE-toimiston asiakkaiden työllistymisen haasteita. Tarkoituksena on saada asiakkailta kyselytutkimuksen avulla kehitysehdotuksia siitä miten TE-toimisto voisi kehittää palveluitaan. Tutkimuksesta saaduista tuloksista hyötyvät TE-toimiston lisäksi myös heidän sidosryhmänsä kuten oppilaitokset ja työnantajat.
Teoreettinen viitekehys eli tietopohja käsittelee työttömyyttä ja siihen liittyviä mahdollisia syitä kuten ikäsyrjintää sekä kohtaanto-ongelmaa. Tietopohja sisältää myös työttömyyden tilastoja.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselytutkimusta, puolistrukturoitua kyselyä. Kysely on toteutettu Google Forms -työkalulla ja se lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse niin, ettei kukaan kyselyn saaneista nähnyt toistensa yhteystietoja. Kohderyhmä valittiin silmällä pitäen vastaajamäärän pysymistä hallittavissa olevana määränä. Kohderyhmään valittujen toimialat ovat teollisuus, kaupallinen sekä filosofia.
Kyselystä saaduista tuloksista nousivat esiin keskeisimpinä työllistymisen haasteina ikäsyrjintä, rekrytoinnissa koetut haasteet/ongelmat, koulutuspolut, hakijoiden terveydelliset haasteet sekä toive nähdä TE-toimiston virkailijoita kasvotusten enemmän.
Kehitysehdotuksina tuli mm. toiveena tavata TE-virkailijaa kasvotusten, korkeasti koulutetuille toivottiin kohdennetumpaa koulutusneuvontaa, yli 60-vuotiaille työnhakijoille työnhakuvelvollisuuden poistoa, palkkatuen markkinointia yrityksille sekä apua mielenterveyden haasteisiin. Myös TE-toimiston sidosryhmät: työnantajat sekä oppilaitokset saivat kehitysehdotuksia. Nämä kaikki välitetään Hämeen TE-toimiston johdolle sekä 1.1.2025 aloittavan Etelä-Hämeen työllisyysalueen johdolle.
Kyselytutkimuksella haluttiin saada siihen vastanneille TE-toimiston asiakkaille tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteillään on väliä, sillä he ovat tämän aiheen asiantuntijoita. Saadut johtopäätökset esimerkiksi ikäsyrjintää koskien tukevat teoriapohjaa, jossa kerrottiin tämän ilmiön olemassaolosta, ilmenemismuodoista sekä pohdittiin siihen ratkaisuja. Rekrytointiprosessin kehittäminen sekä se miten ilmiöstä puhutaan julkisesti ovat varmasti molemmat osittaisia ratkaisun avaimia ikäsyrjinnän vähentämiseksi.
Teoreettinen viitekehys eli tietopohja käsittelee työttömyyttä ja siihen liittyviä mahdollisia syitä kuten ikäsyrjintää sekä kohtaanto-ongelmaa. Tietopohja sisältää myös työttömyyden tilastoja.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselytutkimusta, puolistrukturoitua kyselyä. Kysely on toteutettu Google Forms -työkalulla ja se lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse niin, ettei kukaan kyselyn saaneista nähnyt toistensa yhteystietoja. Kohderyhmä valittiin silmällä pitäen vastaajamäärän pysymistä hallittavissa olevana määränä. Kohderyhmään valittujen toimialat ovat teollisuus, kaupallinen sekä filosofia.
Kyselystä saaduista tuloksista nousivat esiin keskeisimpinä työllistymisen haasteina ikäsyrjintä, rekrytoinnissa koetut haasteet/ongelmat, koulutuspolut, hakijoiden terveydelliset haasteet sekä toive nähdä TE-toimiston virkailijoita kasvotusten enemmän.
Kehitysehdotuksina tuli mm. toiveena tavata TE-virkailijaa kasvotusten, korkeasti koulutetuille toivottiin kohdennetumpaa koulutusneuvontaa, yli 60-vuotiaille työnhakijoille työnhakuvelvollisuuden poistoa, palkkatuen markkinointia yrityksille sekä apua mielenterveyden haasteisiin. Myös TE-toimiston sidosryhmät: työnantajat sekä oppilaitokset saivat kehitysehdotuksia. Nämä kaikki välitetään Hämeen TE-toimiston johdolle sekä 1.1.2025 aloittavan Etelä-Hämeen työllisyysalueen johdolle.
Kyselytutkimuksella haluttiin saada siihen vastanneille TE-toimiston asiakkaille tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteillään on väliä, sillä he ovat tämän aiheen asiantuntijoita. Saadut johtopäätökset esimerkiksi ikäsyrjintää koskien tukevat teoriapohjaa, jossa kerrottiin tämän ilmiön olemassaolosta, ilmenemismuodoista sekä pohdittiin siihen ratkaisuja. Rekrytointiprosessin kehittäminen sekä se miten ilmiöstä puhutaan julkisesti ovat varmasti molemmat osittaisia ratkaisun avaimia ikäsyrjinnän vähentämiseksi.