Lapset kouluun – opas lasten koulunkäynnin tukemiseen huoltajille

Abstract

Vuonna 2020 tehdyn tilannekartoituksen mukaan Suomessa on pelkästään yläkouluissa vähintään 4000 oppilasta, joiden koulunkäynnissä on niin suuria ongelmia, että voidaan puhua koulua käymättömistä oppilaista. Koulua käymättömien oppilaiden määrä on luultavasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Lasten ja nuorten koulupoissaolojen syitä on monia. Tilanne-kartoitukseen vastanneiden koulun henkilökunnan jäsenten mukaan ongelmallisten poissaolojen syynä ovat psyykkiset oireet, kuten masentuneisuus ja ahdistuneisuus sekä mielenkiinnon kohdistuminen koulun ulkopuolelle.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opas huoltajille lasten koulunkäynnin tukemiseen. Tavoitteena oli lisätä tietoutta koulunkäynnin merkityksestä lapsen kehitykselle ja vähentää koulupoissaoloja tarjoamalla huoltajille käytännönläheisiä vinkkejä ja selkeää tietoa. Toimeksiantajana toimi Tuusulan Kalliomaan avohoidollinen sairaalakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä, joka sisälsi teoreettisen raportin ja oppaan. Teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaiseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, joissa käsiteltiin koulunkäyntikykyä, koulupoissaoloja ja oppilashuollon merkitystä.

Oppaan sisällössä käsiteltiin koulunkäynnin vaikutusta lapsen kasvuun, poissaolojen taustatekijöitä ja varhaisia varoitusmerkkejä sekä huoltajien ja kouluterveydenhuollon roolia tukitoimissa. Oppaan arviointi toteutettiin sähköisen palautekyselyn avulla, johon vastasi seitsemän kahdestakymmenestä Tuusulan Kalliomaan koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Palautetta ke-rättiin hyödyntämällä Likertin asteikkoa 1–5 Google Forms -kyselyllä, johon pystyy vastaamaan anonyymisti. Arviointi toteutettiin kvantitatiivisena menetelmänä. Kyselyn avulla kerätty palaute vahvisti oppaan hyödyllisyyden ja osoitti sen tukevan hyvin huoltajien ja koulun välistä yhteistyötä. Saadun palautteen perusteella tehtiin muutoksia selkeyttämään luettavuutta pienentämällä fonttikokoa sekä suurentamalla riviväliä. Kysyimme vastaajilta myös avointa palautetta oppaasta. Avoimen palautekentän palautteet oppaasta olivat pääosin positiivisia, ja niiden perusteella opasta pidettiin käytännönläheisenä, helppolukuisena ja hyödyllisenä. Johtopäätöksinä todettiin, että oppaalla on potentiaalia edistää lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Työn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kouluterveydenhoitajien työssä laajemminkin.

Jatkokehitysehdotuksina esitettiin oppaan soveltamista eri ikäryhmille ja digitaalisen version luomista, mikä voisi lisätä sen saavutettavuutta. Työn käytännönläheinen lähestymistapa ja toimeksiantajan tarpeiden huomiointi tekevät siitä ajankohtaisen ja hyödyllisen työelämän kontekstissa.