Tekijänoikeudelliset haasteet generatiivisen tekoälyn aikakaudella
Tuunanen, Jasse (2024)
Tuunanen, Jasse
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636470
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mahdollisia riskejä, joita generatiivinen tekoäly voisi aiheuttaa tekijänoikeussuojalle. Opinnäytetyö pyrki tuomaan esille keskeiset uudistukset, joita Euroopan unionin tekoälysäädös (EU 1689/2024) toi mukanaan suhteessa tekijänoikeuksiin. Tekoälysäädös esitteli unionin tasolla riskiperusteisen lähestymisen tekoälyä koskevaan lainsäädäntöön. Tekoälyt luokiteltaisiin riskinsä perusteella eri kategorioihin, joita koskevat erilaiset velvoitteet. Opinnäytetyössä tutkittiin generatiivisen tekoälyn luomia riskejä suhteessa tekijänoikeussuojaan. Tarkastelun kohteena oli myös niin sanottu Snoopy-ongelma, jossa on kyse tilanteesta, jossa generatiivinen tekoäly luo vahingossa tekijänoikeuksia loukkaavan teoksen, johtuen sen suuresta opetusdatan määrästä.
Opinnäytetyössä lähestyttiin tekijänoikeuslain nykytilan kuvausta ja tekoälyn suhdetta siihen oikeusdogmaattisen tutkimuksen kautta. Lainopillisen tutkimuksen valossa opinnäytetyössä tarkasteltiin tekijänoikeutta ja tekoälyn tulkintaa koskevaa oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Näiden lisäksi tutkimuksessa tuotiin ilmi tekijänoikeuksia valvovien viranomaisten lausuntoja ja raportteja. Viranomaisina työssä käytettiin Yhdistyneiden kansakuntien asettamaa World Intellectual Property Organizationia, sekä kansallista Opetus- ja kulttuuriministeriön alla toimivaa tekijänoikeusneuvostoa.
Opinnäytetyö pyrki teoreettisessa osuudessaan analysoimaan uhkia liittyen generatiivisen tekoälyyn digitaalisen taiteen näkökulmasta. Teoreettinen osuus opinnäytetyöstä alkoi kuvaamalla tekoälyn keskeisiä käsitteitä, kuten kone- ja syväoppimista sekä LLM-mallien toimintaa. Teorian seuraavassa osuudessa tuotiin ilmi Euroopan unionin poliittista digistrategiaa, sekä erilaisia tavoitteita digitaalisen yhteiskunnan kehittämistä ja uuden teknologian turvallista implementointia koskien. Tarkastelun kohteena oli myös, miten oikeuskirjallisuuden valossa suhtaudutaan tekoälyn riskien varautumiseen liiketoiminnassa.
Tuloksissa esiteltiin useita uhkia, joita generatiivinen tekoäly aiheuttaa tekijänoikeussuojalle. Tekoälysäädöksen myötä tekoälyn kehittäjille asetettiin vaatimuksia koskien avoimuutta, inhimillistä valvontaa ja vastuullisuutta, jotka auttavat ehkäisemään joitakin opinnäytetyössä esitettyjä haasteita. Tekoäly on oikeuskäytännön valossa vielä niin uusi asia, etteivät tuomioistuimet ole ehtineet antamaan tekoälyä ja tekijänoikeussuojaa koskevia oikeuskäytännön kannalta olennaisia päätöksiä tai ratkaisuja. Opinnäytetyön lopputuloksista herää kysymyksiä koskien tekoälyn mahdollisuuksia toimia tekijänoikeudellisten teosten tekijöinä, sekä miten tekijänoikeus suhtautuu tekoälyavusteisiin kuvanmuokkaustyökaluihin.
Opinnäytetyössä lähestyttiin tekijänoikeuslain nykytilan kuvausta ja tekoälyn suhdetta siihen oikeusdogmaattisen tutkimuksen kautta. Lainopillisen tutkimuksen valossa opinnäytetyössä tarkasteltiin tekijänoikeutta ja tekoälyn tulkintaa koskevaa oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Näiden lisäksi tutkimuksessa tuotiin ilmi tekijänoikeuksia valvovien viranomaisten lausuntoja ja raportteja. Viranomaisina työssä käytettiin Yhdistyneiden kansakuntien asettamaa World Intellectual Property Organizationia, sekä kansallista Opetus- ja kulttuuriministeriön alla toimivaa tekijänoikeusneuvostoa.
Opinnäytetyö pyrki teoreettisessa osuudessaan analysoimaan uhkia liittyen generatiivisen tekoälyyn digitaalisen taiteen näkökulmasta. Teoreettinen osuus opinnäytetyöstä alkoi kuvaamalla tekoälyn keskeisiä käsitteitä, kuten kone- ja syväoppimista sekä LLM-mallien toimintaa. Teorian seuraavassa osuudessa tuotiin ilmi Euroopan unionin poliittista digistrategiaa, sekä erilaisia tavoitteita digitaalisen yhteiskunnan kehittämistä ja uuden teknologian turvallista implementointia koskien. Tarkastelun kohteena oli myös, miten oikeuskirjallisuuden valossa suhtaudutaan tekoälyn riskien varautumiseen liiketoiminnassa.
Tuloksissa esiteltiin useita uhkia, joita generatiivinen tekoäly aiheuttaa tekijänoikeussuojalle. Tekoälysäädöksen myötä tekoälyn kehittäjille asetettiin vaatimuksia koskien avoimuutta, inhimillistä valvontaa ja vastuullisuutta, jotka auttavat ehkäisemään joitakin opinnäytetyössä esitettyjä haasteita. Tekoäly on oikeuskäytännön valossa vielä niin uusi asia, etteivät tuomioistuimet ole ehtineet antamaan tekoälyä ja tekijänoikeussuojaa koskevia oikeuskäytännön kannalta olennaisia päätöksiä tai ratkaisuja. Opinnäytetyön lopputuloksista herää kysymyksiä koskien tekoälyn mahdollisuuksia toimia tekijänoikeudellisten teosten tekijöinä, sekä miten tekijänoikeus suhtautuu tekoälyavusteisiin kuvanmuokkaustyökaluihin.
