Poissaololta palaavan perehdyttäminen : case: Hollolan kunta
Vaari, Sini (2024)
Vaari, Sini
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736603
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli pitkiltä poissaoloilta palaavien perehdyttämisprosessin kehittäminen Hollolan kunnalle. Työssä tutkittiin pitkiltä (yli 90 työpäivää kestäviltä) poissaoloilta palaavien perehdyttämisen nykytilaa ja kehittämiskohteita Hollolan kunnassa. Saatujen tutkimustulosten pohjalta Hollolan kunnalle laadittiin perehdyttämisen muistilista poissaoloilta palaavien perehdyttämiseksi.
Teoriaosuudessa paneuduttiin perehdyttämisen määritelmään, perehdyttämistä ohjaavaan lainsäädäntöön, perehdyttämisen eri vaiheisiin, kestoon, vastuisiin sekä suunnitteluun ja seurantaan. Lisäksi etsittiin tietoa perehdyttämisen vaikutuksista yksilö- ja organisaatiotasolla. Tutkimusstrategiana tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tapaustutkimusta, koska tavoitteena oli tutkija poissaoloilta palaavien perehdyttämisen nykytilaa ja löytää kehittämiskohteita poissaoloilta palaavien perehdyttämiseen. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastatteluja ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntämällä.
Työn tuotoksena syntyi perehdyttämisen muistilista poissaoloilta palaavien perehdyttämiseksi Hollolan kunnalle. Muistilista pohjautuu teemahaastatteluilla saatuihin tutkimustuloksiin sekä aiempaan teoriaan aiheesta. Tutkimuksessa selvisi, että poissaoloilta palaavien perehdyttäminen kunnassa on vaihtelevaa ja perehdyttämisen kehittämiselle nähtiin kunnassa tarvetta. Poissaoloilta palaavien perehdyttämiseen panostamalla kunnassa taataan jokaiselle pidemmältä poissaololta palaavalle työntekijälle yhdenmukainen mahdollisuus saada perehdytystä, työntekijä saadaan sitoutumaan organisaatioon paremmin, hän oppii tekemään työnsä oikein sekä turvallisesti ja työn-tekijästä tulee nopeammin organisaation tulosta tekevä jäsen.
Teoriaosuudessa paneuduttiin perehdyttämisen määritelmään, perehdyttämistä ohjaavaan lainsäädäntöön, perehdyttämisen eri vaiheisiin, kestoon, vastuisiin sekä suunnitteluun ja seurantaan. Lisäksi etsittiin tietoa perehdyttämisen vaikutuksista yksilö- ja organisaatiotasolla. Tutkimusstrategiana tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tapaustutkimusta, koska tavoitteena oli tutkija poissaoloilta palaavien perehdyttämisen nykytilaa ja löytää kehittämiskohteita poissaoloilta palaavien perehdyttämiseen. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastatteluja ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntämällä.
Työn tuotoksena syntyi perehdyttämisen muistilista poissaoloilta palaavien perehdyttämiseksi Hollolan kunnalle. Muistilista pohjautuu teemahaastatteluilla saatuihin tutkimustuloksiin sekä aiempaan teoriaan aiheesta. Tutkimuksessa selvisi, että poissaoloilta palaavien perehdyttäminen kunnassa on vaihtelevaa ja perehdyttämisen kehittämiselle nähtiin kunnassa tarvetta. Poissaoloilta palaavien perehdyttämiseen panostamalla kunnassa taataan jokaiselle pidemmältä poissaololta palaavalle työntekijälle yhdenmukainen mahdollisuus saada perehdytystä, työntekijä saadaan sitoutumaan organisaatioon paremmin, hän oppii tekemään työnsä oikein sekä turvallisesti ja työn-tekijästä tulee nopeammin organisaation tulosta tekevä jäsen.