Raskas sähkö- ja vetykäyttöinen kuljetuskalusto Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä
Sepponen, Olli (2024)
Sepponen, Olli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736678
Tiivistelmä
Energiamurroksen myötä Suomen ajoneuvokannan halutaan tulevaisuudessa siirtyvän pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Koska Puolustusvoimat on vahvasti sidoksissa muuhun Suomen yhteiskuntaan, tulee muutos vaikuttamaan myös Puolustusvoimiin. Etenkin Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä on sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa vahvasti sitoutunut yhteistyöhön yritysten ja elinkeinoelämän välillä.
Puolustusvoimien omassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (T&K) on ryhdytty tutkimaan energiamurroksen vaikutuksia sen eri ydintoimintoihin. Merkittävä osa Puolustusvoimien aiheuttamista päästöistä aiheutuu ajoneuvoista, minkä johdosta uusiutuvia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen soveltuvuutta
sotavarustemateriaaliksi on viime vuosina tutkittu paljon. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan ollut painopisteenä siviilikomponentin käyttämä ajoneuvokalusto. Tämän vuoksi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
esikunta tilasi tutkimuksen, jossa tarkastellaan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä logistiikkajärjestelmän siviilikomponentissa. Koska T&K:ssa on jo tutkimusaineistoa esimerkiksi uusiutuvan dieselin hyödyntämisestä siviili- ja sotavarusteajoneuvoissa, valittiin tarkasteltaviksi käyttövoimavaihtoehdoiksi vähemmän tutkitut
sähkö ja vety. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vaihtoehtoisia energiamuotoja käyttävän kuorma-autokaluston soveltuvuutta logistiikkajärjestelmän siviilikomponentin kuljetusten toteuttamiseen.
Tutkimuksessa tutkittiin yleisellä tasolla sähkö- ja polttokennokuorma-autoja ja verrattiin niitä käytössä oleviin polttomoottorikuorma-autoihin. Tutkimusongelmaan vastaamiseksi kartoitettiin myös nykyistä tilannetta siitä, kuinka paljon kuljetusala Suomessa käyttää sähkö- tai vetykäyttöisiä kuorma-autoja. Tutkimus toteutettiin yhdistelemällä laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Eroja ajoneuvotyyppien välillä pyrittiin selvittämään vertailulla ja vertailun tausta-aineiston keräämiseksi käytettiin kirjallisuuskatsausta. Vertailu toteutettiin käyttämällä Multi-Criteria Decision Analysis -työkalua ja vertailukohteiksi valittiin yksi tyypillinen malli kustakin käyttövoimavaihtoehdosta.
Tutkimuksen perusteella sähköiset kuorma-autoyhdistelmät eivät nykytilanteessa sovellu tarkasteltuihin käyttötarkoituksiin. Niiden kantamat ovat liian lyhyitä useamman kuljetuksen toteutukseen ja kylmät olosuhteet vaikuttavat liikaa niiden toimintaan. Polttokennoajoneuvot sopisivat ominaisuuksiensa puolesta kuljetusten toteutukseen, mutta sekä ajoneuvojen että niiden tankkausinfrastruktuurin puute estää vielä toistaiseksi niiden käytön.
Puolustusvoimien omassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (T&K) on ryhdytty tutkimaan energiamurroksen vaikutuksia sen eri ydintoimintoihin. Merkittävä osa Puolustusvoimien aiheuttamista päästöistä aiheutuu ajoneuvoista, minkä johdosta uusiutuvia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen soveltuvuutta
sotavarustemateriaaliksi on viime vuosina tutkittu paljon. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan ollut painopisteenä siviilikomponentin käyttämä ajoneuvokalusto. Tämän vuoksi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
esikunta tilasi tutkimuksen, jossa tarkastellaan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä logistiikkajärjestelmän siviilikomponentissa. Koska T&K:ssa on jo tutkimusaineistoa esimerkiksi uusiutuvan dieselin hyödyntämisestä siviili- ja sotavarusteajoneuvoissa, valittiin tarkasteltaviksi käyttövoimavaihtoehdoiksi vähemmän tutkitut
sähkö ja vety. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vaihtoehtoisia energiamuotoja käyttävän kuorma-autokaluston soveltuvuutta logistiikkajärjestelmän siviilikomponentin kuljetusten toteuttamiseen.
Tutkimuksessa tutkittiin yleisellä tasolla sähkö- ja polttokennokuorma-autoja ja verrattiin niitä käytössä oleviin polttomoottorikuorma-autoihin. Tutkimusongelmaan vastaamiseksi kartoitettiin myös nykyistä tilannetta siitä, kuinka paljon kuljetusala Suomessa käyttää sähkö- tai vetykäyttöisiä kuorma-autoja. Tutkimus toteutettiin yhdistelemällä laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Eroja ajoneuvotyyppien välillä pyrittiin selvittämään vertailulla ja vertailun tausta-aineiston keräämiseksi käytettiin kirjallisuuskatsausta. Vertailu toteutettiin käyttämällä Multi-Criteria Decision Analysis -työkalua ja vertailukohteiksi valittiin yksi tyypillinen malli kustakin käyttövoimavaihtoehdosta.
Tutkimuksen perusteella sähköiset kuorma-autoyhdistelmät eivät nykytilanteessa sovellu tarkasteltuihin käyttötarkoituksiin. Niiden kantamat ovat liian lyhyitä useamman kuljetuksen toteutukseen ja kylmät olosuhteet vaikuttavat liikaa niiden toimintaan. Polttokennoajoneuvot sopisivat ominaisuuksiensa puolesta kuljetusten toteutukseen, mutta sekä ajoneuvojen että niiden tankkausinfrastruktuurin puute estää vielä toistaiseksi niiden käytön.