Perehdytysmallin rakentaminen kiinteistöhuoltoalan yritykselle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa toimeksiantajayritykselle perehdytysmalli. Mallin rakentamiseen kuului selvittää, millainen toimeksiantajayrityksen perehdytyksen tila on tällä hetkellä, mitkä ovat työnjohdon ja henkilökunnan kokemukset ja mielikuvat perehdytyksestä, miten perehdytystä voitaisiin kehittää, millaisia asioita perehdytykseen tulisi sisältyä ja miten perehdytys saataisiin onnistumaan.

Teoriaosuudessa käsiteltiin perehdyttämisen merkitystä, sen näkökulmia sekä erilaisia perehdytyskonsepteja. Tietoa haettiin lisäksi hyvistä perehdytyskäytännöistä, lain vaatimuksista ja perehdytyksen suunnittelusta ja perehdytysprosessista. Sopivaa lähestymistapaa selvitettiin tutustumalla erilaisiin tutkimusmenetelmiin, joista valittiin pääasiassa kvalitatiivinen kyselytutkimus henkilökunnalle sekä kvalitatiivinen ryhmähaastattelu työnjohdolle. Lisäksi työnjohdon käsityksiä perehdytyksestä selvitettiin aivoriihen avulla.

Tutkimusaineiston perusteella saatiin selville tärkeimmät perehdytettävät osa-alueet sekä haasteet, joita nykymallin perehdytyksessä oli. Aineiston perusteella koostettiin perehdytyskansio sekä sähköiset, muokattavat perehdytysmoduulit toimeksiantajan käyttöön. Tämän opinnäytetyön tuotosten avulla toimeksiantajayrityksen perehdytyksestä saadaan aikaisempaa suunnitellumpi, vastuutetumpi sekä monipuolisempi, mikä omalta osaltaan lisää henkilökunnan työhyvinvointia ja työssä viihtymistä.

The purpose of this thesis was to build an orientation model for the client company. The construction of the model included finding out what the orientation status of the client company is at the moment, what the experiences and impressions of the management and staff are about the orientation, how the orientation could be developed, what kind of things should be included in the orientation, and how to make the orientation successful.

The theoretical part addressed with the significance of orientation, its perspectives and various concepts of induction. In addition, information was sought on good induction practices, legal requirements, and orientation planning and the orientation process. A suitable approach was investigated by studying different research methods, from which a qualitative survey for staff and a qualitative group interview for supervisors were selected. In addition, the perceptions of management about orientation were investigated through brainstorming.

Based on the research material, the most important areas to be inducted and the challenges encountered in the orientation of the current model were identified. Based on the material, an orientation folder and electronic, customizable orientation modules were compiled for the client's use. With the help of the outputs of this thesis, the orientation process of the client company can be made more planned, responsible and versatile, which in turn increases the well-being and job satisfaction of the personnel.