Yhtenäisrangaistusjärjestelmä, suomalaisten näkemys aiheeseen sekä henkilön taustan vaikutus mielipiteeseen
Lyly, Roosa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736566
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten näkemystä rikoslain (39/1889) 7 luvun mukaisesta yhtenäisrangaistusjärjestelmästä. Toisena tavoitteena oli tutkia kuinka henkilön tausta, kuten koulutus, asuinpaikka sekä ikä vaikuttaa mielipiteisiin ja näkemykseen yhtenäisrangaistusjärjestelmästä. Yhtenäisrangaistusjärjestelmästä säädetään rikoslain 7 luvussa ja sen tarkoituksena on turvata käsittelyn kustannustehokkuus sekä yksilöiden yhdenvertaisuus, kun tuomittavana on samalla kertaa kaksi tai useampia rangaistuksia.
Opinnäytetyön tavoitteita tutkittiin eri tutkimusmetodeilla; lainopillisesti sekä kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Kyselytutkimukseen vastauksia kertyi 342 ja vastauksia kerättiin 9.10.-20.10.2024 välisellä ajalla sähköisellä verkossa täytettävällä lomakkeella, ja sitä jaettiin sosiaalisen median kanavia käyttäen.
Yhtenäisrangaistusjärjestelmää on kehitetty vuosien saatossa useita kertoja ja siihen on tehty laajamittainen uudistus vuonna 1991. Suomessa käytössä olevaa rangaistusjärjestelmää verrattiin Saksassa sekä Yhdysvalloissa käytössä oleviin järjestelmiin. Saksassa on käytössä hyvin samankaltainen järjestelmä kuin Suomessa. Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa on käytössä ”Three Strikes Law” niminen järjestelmä, eikä rikoksista tuomita samaan tapaan yhteistä rangaistusta. Tämänkaltainen laki on otettu käyttöön myös useissa muissa osavaltioissa ympäri Yhdysvaltoja.
Kyselytutkimuksessa havaittiin, että kannatusta suomalaisten keskuudessa kerää etenkin pelotepreventiivisen järjestelmä. Useat kyselyyn vastaajat kokevat, että rangaistusten tulisi olla ankarampia ja yhtenäisrangaistusjärjestelmästä tulisi luopua. Kyselytutkimuksessa myös havaittiin, ettei henkilön taustamuuttujilla kuten koulutuksella, asuinpaikalla tai iällä ole suoranaisesti merkitystä mielipiteeseen yhtenäisrangaistusjärjestelmästä. Kyselytutkimuksen luotettavuutta olisi laajentanut kattavampi määrä vastauksia. Tätä varten tutkimukseen vastausaikaa olisi tullut pidentää ja kyselyä olisi tullut jakaa useammalle alustalle, jotta se olisi tavoittanut useampia henkilöitä.
Opinnäytetyön tavoitteita tutkittiin eri tutkimusmetodeilla; lainopillisesti sekä kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Kyselytutkimukseen vastauksia kertyi 342 ja vastauksia kerättiin 9.10.-20.10.2024 välisellä ajalla sähköisellä verkossa täytettävällä lomakkeella, ja sitä jaettiin sosiaalisen median kanavia käyttäen.
Yhtenäisrangaistusjärjestelmää on kehitetty vuosien saatossa useita kertoja ja siihen on tehty laajamittainen uudistus vuonna 1991. Suomessa käytössä olevaa rangaistusjärjestelmää verrattiin Saksassa sekä Yhdysvalloissa käytössä oleviin järjestelmiin. Saksassa on käytössä hyvin samankaltainen järjestelmä kuin Suomessa. Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa on käytössä ”Three Strikes Law” niminen järjestelmä, eikä rikoksista tuomita samaan tapaan yhteistä rangaistusta. Tämänkaltainen laki on otettu käyttöön myös useissa muissa osavaltioissa ympäri Yhdysvaltoja.
Kyselytutkimuksessa havaittiin, että kannatusta suomalaisten keskuudessa kerää etenkin pelotepreventiivisen järjestelmä. Useat kyselyyn vastaajat kokevat, että rangaistusten tulisi olla ankarampia ja yhtenäisrangaistusjärjestelmästä tulisi luopua. Kyselytutkimuksessa myös havaittiin, ettei henkilön taustamuuttujilla kuten koulutuksella, asuinpaikalla tai iällä ole suoranaisesti merkitystä mielipiteeseen yhtenäisrangaistusjärjestelmästä. Kyselytutkimuksen luotettavuutta olisi laajentanut kattavampi määrä vastauksia. Tätä varten tutkimukseen vastausaikaa olisi tullut pidentää ja kyselyä olisi tullut jakaa useammalle alustalle, jotta se olisi tavoittanut useampia henkilöitä.