Työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä turvallisuusalalla työvuorosuunnittelun keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinot, jolla voidaan kehittää työhyvinvointia yksityisellä turvallisuusalalla työvuorosuunnittelun keinoin. Työstä hyötyy minä ja muut Reila Palvelut Oy:n työvuorosuunnittelijat saamalla konkreettisia kehitysehdotuksia työvuorosuunnitteluun ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää muut yksityisen turvallisuusalan toimijat, jossa työn kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin teemat ovat ajankohtaisia.

Työn kehittämistehtävänä oli kartoittaa työvuorosuunnitteluun liittyviä haasteita ja tunnistaa keinoja, jolla työntekijöiden työhyvinvointia voidaan tukea ja parantaa. Tietoperusta muodostui yksityisestä turvallisuusalasta, työhyvinvoinnista, psykologisesta turvallisuudesta ja työvuorosuunnittelun teemoista. Lähteinä käytin ajankohtaista alan kirjallisuutta, artikkeleita ja lainsäädäntöä, mikä tarjosi laajan ja monipuolisen näkökulman tutkimusongelmaan.

Aineistokeruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, johon osallistui viisi Reila Palvelut Oy:n työntekijää. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla tunnistettiin keskeiset haasteet ja kehityskohteet. Keskeisiä havaintoja olivat työvuorojen epäsäännöllisyyden, pitkien työputkien ja vuorokausirytmien muutosten aiheuttama kuormitus. Myös yksintyöskentely ja työvuorojen ennakoimattomuus lisäsivät stressiä ja vähensivät työn mielekkyyttä. Toisaalta positiivisiksi koettiin vapaatoiveiden huomioon ottaminen ja työvuorojen ennakoitavuus, jotka tukivat työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

Työn tuloksena esitettiin useita kehitysehdotuksia, kuten vuorojen rytmityksen vakauttamine, työntekijöiden osallistaminen työvuorosuunnitteluun, yksintyöskentelyn vähentäminen ja johdonmukaisemman työvuorosuunnitteluprosessin luominen. Lisäksi ehdotin avoimemman keskustelun lisäämistä työantajan ja työntekijöiden välillä, jotta molempien tarpeet voidaan huomioida tasapainoisemmin. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että työvuorosuunnittelulla on merkittävä vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Kehitysehdotusten toteuttaminen voi edistää paitsi työntekijöiden työhyvinvointia, myös organisaation sitoutuneisuutta ja tuottavuutta. Jatkossa olisi tärkeää seurata kehitysehdotusten toteutumista ja niiden vaikutuksia pitkällä aika välillä.