Itseohjautuvuuden yhteys työhyvinvointiin terveydenhuoltoalalla
Hartikainen, Pia (2024)
Hartikainen, Pia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837185
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yksityisen terveydenhuoltoyrityksen etähoitoyksikössä työskentelevien hoitajien kokemuksia itseohjautuvuudesta ja työhyvinvoinnista sekä selvittää näiden tekijöiden välistä yhteyttä. Toimeksiantajayritys on kahden vuoden ajan toteuttanut laajaa organisaatiomuutosta, jonka tavoitteena on ollut lisätä työntekijöiden itseohjautuvuutta ja edistää heidän hyvinvointiaan. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin kyselytyökalu, jonka avulla yritys voi laajentaa mittauksia muihin työyksiköihin. Tämä työkalu tarjoaa yritykselle arvokasta tietoa itseohjautuvuuden ja työhyvinvoinnin eroista eri yksiköissä sekä tukee toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui itseohjautuvuus- ja motivaatioteorioihin sekä työhyvinvoinnin tutkimuksiin, jotka käsittelivät työn imua sekä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa aineisto kerättiin Webropol-sovelluksella ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kysely sisälsi kysymyksiä, jotka mittasivat itseohjautuvuutta autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kautta. Työhyvinvointi koostui kysymyksistä liittyen työn imuun, palautumiseen ja stressiin. Tutkimusjoukko koostui kaikista yksikön hoitajista, yhteensä 38 työntekijästä, ja vastausprosentti oli 74 %.
Tulokset osoittivat, että vastaajat kokivat itseohjautuvuuden tason korkeaksi kaikilla kolmella osa-alueella. Myös työhyvinvoinnin eri osa-alueet koettiin myönteisesti. Vastaajat arvioivat työn imunsa korkeaksi, palautumisen riittäväksi ja stressin vähäiseksi. Itseohjautuvuuden ja työn imun välillä havaittiin vahvaa korrelaatiota, ja itseohjautuvuuden ja palautumisen välillä ilmeni kohtalainen positiivinen yhteys. Stressin osalta tulokset viittasivat siihen, että itseohjautuvuuden lisääntyminen saattaa vähentää stressiä, mutta vaikutus oli heikompi ja vastaajien kokemuksissa oli enemmän vaihtelua.
Tulokset olivat yhdenmukaisia aiempien tutkimuksien kanssa ja osoittavat, että itseohjautuvuuden tukeminen on tehokas keino edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tulokset tarjoavat yritykselle arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämällä nykyisiä käytäntöjä, jotka vahvistavat itseohjautuvuutta koko organisaatiossa ja tukevat työhyvinvointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui itseohjautuvuus- ja motivaatioteorioihin sekä työhyvinvoinnin tutkimuksiin, jotka käsittelivät työn imua sekä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa aineisto kerättiin Webropol-sovelluksella ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kysely sisälsi kysymyksiä, jotka mittasivat itseohjautuvuutta autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kautta. Työhyvinvointi koostui kysymyksistä liittyen työn imuun, palautumiseen ja stressiin. Tutkimusjoukko koostui kaikista yksikön hoitajista, yhteensä 38 työntekijästä, ja vastausprosentti oli 74 %.
Tulokset osoittivat, että vastaajat kokivat itseohjautuvuuden tason korkeaksi kaikilla kolmella osa-alueella. Myös työhyvinvoinnin eri osa-alueet koettiin myönteisesti. Vastaajat arvioivat työn imunsa korkeaksi, palautumisen riittäväksi ja stressin vähäiseksi. Itseohjautuvuuden ja työn imun välillä havaittiin vahvaa korrelaatiota, ja itseohjautuvuuden ja palautumisen välillä ilmeni kohtalainen positiivinen yhteys. Stressin osalta tulokset viittasivat siihen, että itseohjautuvuuden lisääntyminen saattaa vähentää stressiä, mutta vaikutus oli heikompi ja vastaajien kokemuksissa oli enemmän vaihtelua.
Tulokset olivat yhdenmukaisia aiempien tutkimuksien kanssa ja osoittavat, että itseohjautuvuuden tukeminen on tehokas keino edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tulokset tarjoavat yritykselle arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämällä nykyisiä käytäntöjä, jotka vahvistavat itseohjautuvuutta koko organisaatiossa ja tukevat työhyvinvointia.