LUT & LAB Urapalveluiden tavoittavuus Lahden kampuksella
Pohjola, Tomi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837348
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka LUT & LAB Urapalveluiden viestintä tavoittaa opiskelijat Lahden kampuksella, ja selvittää viestinnällisiä kehitystarpeita. Tutkimuksessa keskityttiin viestintäkanavien ja -tapojen tehokkuuteen, opiskelijoiden kokemuksiin toteutuneesta viestinnästä sekä keinoihin, joilla opiskelijat saataisiin seuraamaan LUT & LAB Urapalveluiden viestintäkanavia aktiivisemmin. Työn toimeksiantajana toimi LUT & LAB Urapalvelut.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti yhdistämällä määrällinen kyselytutkimus ja laadullinen puolistrukturoitu haastattelututkimus. Kyselyyn vastasi 105 LAB ammattikorkeakoulun opiskelijaa eri koulutusaloilta. Kysely tarjosi yleistettävää tietoa viestinnän tavoittavuudesta Lahden kampuksella. Haastatteluihin osallistui seitsemän opiskelijaa liiketalouden alalta, joiden avulla syvennettiin ymmärrystä opiskelijoiden näkemyksistä ja viestinnän ongelmakohdista. Analyysissä hyödynnettiin Richard Pettyn ja John Cacioppon harkinnan todennäköisyyden teoriaa, joka selitti kuinka viestit vaikuttavat kohderyhmään joko keskeisen tai sivureitin kautta.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat tavoitetaan parhaiten sähköpostin, Tuudo-sovelluksen ja kampuksen näyttötaulujen avulla. Kuitenkin sähköpostiliikenteen suuren määrän ja viestien yleisluontoisuuden vuoksi viestien vaikuttavuus vähentyi. Kohderyhmä arvosti kohdennettua viestintää, erityisesti opintoalaansa liittyvistä mahdollisuuksista. Visuaalisuus ja viestien selkeys nousivat tärkeiksi huomioarvon parantamisen keinoiksi. Lisäksi puskaradion ja opiskelijajärjestöjen viestinnän hyödyntäminen nähtiin potentiaalisena keinona tavoittaa opiskelijat, jotka eivät aktiivisesti seuraa viestinnän virallisia kanavia.
Johtopäätöksenä LUT & LAB Urapalveluiden viestinnän kehittämiseksi tulisi painottaa viestien personointia, visuaalisen houkuttelevuuden ja monikanavaisen strategian kehittämiseen. Lisäksi yhteistyötä sidosryhmien kanssa tulisi tiivistää eritysesti sosiaalisen median näkyvyyden laajentamiseksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti yhdistämällä määrällinen kyselytutkimus ja laadullinen puolistrukturoitu haastattelututkimus. Kyselyyn vastasi 105 LAB ammattikorkeakoulun opiskelijaa eri koulutusaloilta. Kysely tarjosi yleistettävää tietoa viestinnän tavoittavuudesta Lahden kampuksella. Haastatteluihin osallistui seitsemän opiskelijaa liiketalouden alalta, joiden avulla syvennettiin ymmärrystä opiskelijoiden näkemyksistä ja viestinnän ongelmakohdista. Analyysissä hyödynnettiin Richard Pettyn ja John Cacioppon harkinnan todennäköisyyden teoriaa, joka selitti kuinka viestit vaikuttavat kohderyhmään joko keskeisen tai sivureitin kautta.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat tavoitetaan parhaiten sähköpostin, Tuudo-sovelluksen ja kampuksen näyttötaulujen avulla. Kuitenkin sähköpostiliikenteen suuren määrän ja viestien yleisluontoisuuden vuoksi viestien vaikuttavuus vähentyi. Kohderyhmä arvosti kohdennettua viestintää, erityisesti opintoalaansa liittyvistä mahdollisuuksista. Visuaalisuus ja viestien selkeys nousivat tärkeiksi huomioarvon parantamisen keinoiksi. Lisäksi puskaradion ja opiskelijajärjestöjen viestinnän hyödyntäminen nähtiin potentiaalisena keinona tavoittaa opiskelijat, jotka eivät aktiivisesti seuraa viestinnän virallisia kanavia.
Johtopäätöksenä LUT & LAB Urapalveluiden viestinnän kehittämiseksi tulisi painottaa viestien personointia, visuaalisen houkuttelevuuden ja monikanavaisen strategian kehittämiseen. Lisäksi yhteistyötä sidosryhmien kanssa tulisi tiivistää eritysesti sosiaalisen median näkyvyyden laajentamiseksi.