Arpiongelmia ehkäisevä omahoito leikkauksen jälkeen

Abstract

Haavanhoito on keskeinen osa hoitohenkilökunnan osaamista. Sen sijaan arpien hoito, joka liittyy läheisesti haavojen paranemiseen, jää usein vähemmälle huomiolle terveydenhuollon keskusteluissa ja koulutuksissa. Leikkausarven hoidosta tulisi lisätä tietoa hoitohenkilökunnalle, koska arven hoito on tärkeässä osassa leikkauksesta toipumisen prosessissa. Tiedon ja osaamisen lisäämisellä sekä hoitohenkilökunnalle, että potilaalle itselleen, voidaan vähentää arvenmuodostumisen komplikaatioita.

Opinnäytetyön tehtävänä oli koota tietoa hoitohenkilökunnalle, potilaille ohjattavista omahoitokeinoista leikkauksen jälkeen, erityisesti arpiin liittyvän hoidon ja arpien muodostumisen ehkäisyn osalta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HUS Peijaksen sairaalan osastot K2 ja K3. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kirjallista tietoa Peijaksen sairaalan ortopedian- sekä tekonivelkirurgian osastoille terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettäväksi. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa hoitohenkilökunnan osaamista, joka edistää omahoidon keinojen käyttöönottoa.

Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnetyt tietokannat olivat EBSCO Cinahl, ProQuest sekä Finna. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tulokset luokiteltiin kahteen yläluokkaan, joiden avulla pyrittiin vas-taamaan siihen, millaisia arven omahoidon keinoja voitaisiin ohjata potilaille leikkauksen jälkeen.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että leikkauksen jälkeisten arpiongelmien hoidossa keskeisiä ja tehokkaita omahoitokeinoja ovat silikonihoito, painehoito, teippaus sekä erilaiset voiteet. Näillä menetelmillä voidaan vähentää arpien liiallista paksuuntumista, lievittää arpikudoksen aiheuttamaa epämukavuutta ja parantaa arpien ulkonäköä. Lisäksi omahoitokeinojen oikea-aikainen ja säännöllinen käyttö on tärkeää arpien hoidossa. Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää, miten hyvin potilaat noudattavat annettuja ohjeita eri omahoitokeinojen käytöstä, mitkä tekijät vaikuttavat heidän sitoutumiseensa ja millaisia kokemuksia heillä on hoidosta. Lisäksi voitaisiin tutkia luonnonmukaisia hoitokeinoja, niiden tehokkuutta arpikudosten muodostumisen vähentämisessä sekä mahdollisia haittavaikutuksia.