Osallisuuden muodot ja osallistuva budjetointi Vaasan kaupungissa : prosessin kehittäminen muotoilun keinoin

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Vaasan kaupungin osallisuuden muotoja, erityisesti osallistuvan budjetoinnin vaikutuksia ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, miten osallistuvan budjetoinnin prosesseja voitaisiin kehittää ja miten asukkaiden osallistumismahdollisuuksia voitaisiin laajentaa. Työn toimeksiantajana toimi Vaasan kaupunki. Tutkimuksessa keskityttiin asiantuntijatietoon, asukaslähtöisyyteen ja siihen, miten erilaiset osallisuuden muodot voidaan tuoda lähemmäksi kuntalaisia.

Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten asiantuntijahaastatteluja, erätauko-keskustelua ja vertailuanalyysiä. Vertailuanalyysissa tarkasteltiin muiden kaupunkien osallistuvan budjetoinnin prosesseja, ja kerättyjen aineistojen pohjalta tuotettiin kehitysehdotuksia Vaasan kaupungille. Tuloksissa havaittiin, että osallistuva budjetointi lisää asukkaiden osallisuuden tunnetta ja parantaa vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä, mutta samalla se vaatii selkeämpää viestintää ja läpinäkyvyyttä, jotta osallistumismahdollisuudet tavoittavat laajemman joukon asukkaita.

Opinnäytetyössä korostettiin muotoiluajattelun merkitystä osallistuvan budjetoinnin prosessien selkeyttämisessä, sekä osallisuuden muotojen kehittämisessä. Tulosten mukaan selkeästi visualisoidut vaiheet ja informaatiomuotoilun periaatteet auttavat parantamaan asukkaiden ymmärrystä osallistumisprosessin eri vaiheista. Tämä puolestaan lisää osallistumisen halukkuutta ja sitoutumista prosessiin.

Lopputuotoksena Vaasan kaupungille koostettiin palvelukuvaus ja visualisoitu sisällönanalyysi, jonka avulla osallistuvan budjetoinnin ja osallisuuden teemoja voidaan kehittää sisäisesti ja ulkoisesti. Jatkotyö edellyttää käyttäjätiedon keruuta ja yhteiskehittämistä konseptien viemiseksi käytäntöön.

The thesis studied the forms of participation in the city of Vaasa, particularly the effects of participatory budgeting and its future development directions. The goal of this research and development project was to find ways to improve participatory budgeting processes and expand opportunities for resident involvement. The client for the project was the city of Vaasa. The study focused on expert knowledge, resident-centeredness, and how different forms of participation could be made more accessible to local residents.

Qualitative research methods were used, including expert interviews, dialogue sessions (Erätauko), and benchmarking. The benchmarking analysis looked at the participatory budgeting processes of other cities, and based on the collected data, development suggestions were made for the city of Vaasa. The results showed that participatory budgeting increases residents’ sense of involvement and improves communication between the city and its residents. However, it also requires clearer communication and transparency to reach a wider group of residents.

The thesis emphasized the importance of design thinking in clarifying participatory budgeting processes and in developing different forms of participation. The results indicated that clearly visualized steps and principles of information design help improve residents’ understanding of the various phases of the participation process. This, in turn, increases residents’ willingness to participate and commit to the process.

As a final output, visualized content analysis were developed for the city of Vaasa to help improve participatory budgeting and participation themes both internally and externally. Further work will require gathering user data and co-development to implement the concepts in practice.