EU:n vastuullisuussääntelyn vaikutukset suomalaisiin tapahtuma-alan yrityksiin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD) vaikuttavat suomalaisten tapahtuma-alan yritysten kilpailukykyyn ja markkina-arvoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Koska tapahtuma-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida EU:n vastuullisuussääntelyn vaikutuksia myös laajemmin suomalaisiin PK-yrityksiin.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli suomalainen tapahtumamarkkinointitoimisto Wolttigroup. Liiketoimintaympäristöön kohdistuvat sääntelykehitykset edellyttävät myös tapahtuma-alan toimijoilta muutostarvetta. Tämä opinnäytetyö vastaa tunnistettuun muutostarpeeseen tarjoamalla tapahtuma-alan yrityksille toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla ne voivat varautua vaiheittain eteneviin EU:n vastuullisuusvelvoitteisiin ja kehittää toimintaansa kestävän kehityksen mukaisesti.

Opinnäytetyön tietoperusta perehtyy ensin kestävän kehityksen malleihin ja yhteiskuntavastuulliseen johtamiseen. Tässä yhteydessä käsitellään myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmaa ja kestävän kehityksen tavoitteita sekä YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta, Pariisin ilmastosopimusta ja EU Green Deal -ohjelmaa. Seuraavaksi tarkastellaan tapahtuma-alaa aloittamalla tapahtumateollisuuden määrittelyllä, minkä jälkeen käsitellään alan kestävyys ulottuvuuksia, verkostojohtamisen roolia sekä vastuullisuuden toteuttamistapoja. Lopuksi perehdytään EU:n yritysvastuuseen liittyvään lainsäädäntöön. Tarkastelun keskiössä ovat CSRD- ja CSDDD-direktiivit.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti keskittyen aineiston laadulliseen analyysiin. Aineistoa kerättiin ensisijaisesti asiantuntijahaastatteluilla ja haastatteluissa käytettiin puolistrukturoi-tuja kysymyksiä. Asiantuntijat valittiin heidän asiantuntemuksensa ja ammatillisen asemansa takia suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Analyysimenetelmänä oli temaattinen sisältöanalyysi.

Tutkimustuloksista nousi esiin kolme merkittävää pullonkaulaa vastuullisuuden kehittämiselle PK-yrityksissä. Näitä olivat osaamis- ja osaajapula, johdon sitoutumisen puute ja datan keräämisen haasteet. Nämä tekijät heikentävät PK-yritysten valmiutta vastata EU:n vastuullisuussääntelyn asettamiin velvoitteisiin ja odotuksiin. Vastuullisuusmyönteisen lähestymistavan keskeisinä tekijöinä korostuivat vapaaehtoisuus ja ennakoiva toiminta. Ne yritykset, jotka sitoutuvat kestävyysmurrokseen jo nyt, vahvistavat kilpailukykyään myös tulevaisuudessa.

Johtopäätöksissä tarkasteltiin, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia EU:n vastuullisuussään-tely tuo tapahtuma-alalle sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla alan yritykset voivat ottaa konkreettisia askelia kohti vastuullisempaa toimintaa ja vastata sääntelyn tuomiin vaatimuksiin kilpailukykyisesti. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista arvioida, miten toimenpiteiden käytäntöönpano on onnistunut ja millaisissa vaiheissa ilmeni eniten haasteita. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, miten tapahtuma-ala on valmistautunut kiristyvään vastuullisuussääntelyyn tai perehtyä tarkemmin siihen, miten vapaaehtoiset VSME ESRS -standardit voivat edistää tapahtuma-alan vastuullisuutta.