Suomen arvonlisäverokantojen arviointi vero-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Abstract

Työssä arvioitiin Suomen arvonlisäverokantoja vero-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Arvonlisävero on Suomen merkittävimpiä kulutusveroja, ja sen regressiivinen luonne herättää kysymyksiä erityisesti pienituloisten verorasituksen osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomen arvonlisäverokantoja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta vertaamalla niitä muihin OECD-maihin, erityisesti Saksaan ja Ruotsiin.

Tutkimus toteutettiin vertailevana analyysinä hyödyntäen kvantitatiivisia menetelmiä. Aineistona käytettiin lainsäädäntötekstejä, valtion raportteja, tieteellisiä artikkeleita sekä kansainvälisiä tilastoja ja virallisia tietokantoja, kuten OECD julkaisuja. Tutkimusprosessi koostui aineiston keruusta, analyysistä, tulosten tulkinnasta ja johtopäätösten esittämisestä. Lisäksi vertailtiin Suomen arvonlisäverokantoja Saksan ja Ruotsin vastaaviin verokantoihin.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että Suomen yleinen arvonlisäverokanta (25,5 %) on yksi Euroopan korkeimmista, mikä lisää järjestelmän regressiivisyyttä ja rasittaa erityisesti pienituloisia. Vaikka alennetut verokannat (14 % ja 10 %) lieventävät tätä vaikutusta, niiden soveltamisala on rajatumpi verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin, joissa alennettuja verokantoja käytetään laajemmin perushyödykkeisiin.

Päätelmänä voidaan todeta, että Suomen arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin kehittää oikeudenmukaisemmaksi laajentamalla alennettujen verokantojen käyttöä ja tarkistamalla yleisen verokannan tasoa. Lisäksi suoremmat tulonsiirrot pienituloisille voisivat vähentää verotuksen regressiivisyyttä.