Etätyön ergonomia strategisen hyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta : laadullinen tutkimus
Niemi, Edla (2024)
Niemi, Edla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636302
Tiivistelmä
Kokonaisvaltaisen ergonomian tutkiminen etätyössä on tarpeellista, sillä etätyö luo uusia ja osin vielä tuntemattomia kuormitustekijöitä. Syvällisempi ymmärrys näistä tekijöistä mahdollistaa tehokkaampien strategioiden kehittämisen työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisestä etätyössä kokonaisvaltaisen ergonomian näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli selvittää aivotyötä tekevien kokemuksia sekä luoda hyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä toimintaehdotuksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui etätyö- ja ergonomiatutkimukseen sekä hyvinvoinnin strategiseen viitekehykseen. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä keväällä 2024. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tutkimusaineisto kuvastaa asiantuntijoiden kokemuksia kokonaisvaltaisesta ergonomiasta sekä sen vaikutuksista hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Haastateltavien kokemuksissa korostuu johdon ja esihenkilöiden toiminnan keskeinen merkitys kokonaisvaltaisen ergonomian toteutumiseen, mikä heijastuu työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Lisäksi aineisto tuo esiin itsensä johtamisen, korkean autonomian ja esihenkilöiden tuen ratkaisevan roolin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä.
Tulosten perusteella laadittiin toimintaehdotuksia, joita voidaan soveltaa omaa harkintaa käyttäen vastaavissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää laajemmin koskemaan kokonaisvaltaisen ergonomian merkitystä hyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Aihealueen tutkimusta tulee jatkaa ja laajentaa erilaisiin organisaatioihin ja toimintaympäristöihin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui etätyö- ja ergonomiatutkimukseen sekä hyvinvoinnin strategiseen viitekehykseen. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä keväällä 2024. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tutkimusaineisto kuvastaa asiantuntijoiden kokemuksia kokonaisvaltaisesta ergonomiasta sekä sen vaikutuksista hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Haastateltavien kokemuksissa korostuu johdon ja esihenkilöiden toiminnan keskeinen merkitys kokonaisvaltaisen ergonomian toteutumiseen, mikä heijastuu työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Lisäksi aineisto tuo esiin itsensä johtamisen, korkean autonomian ja esihenkilöiden tuen ratkaisevan roolin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä.
Tulosten perusteella laadittiin toimintaehdotuksia, joita voidaan soveltaa omaa harkintaa käyttäen vastaavissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää laajemmin koskemaan kokonaisvaltaisen ergonomian merkitystä hyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Aihealueen tutkimusta tulee jatkaa ja laajentaa erilaisiin organisaatioihin ja toimintaympäristöihin.
