Vieraskielisten lasten kaverisuhteiden tukeminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vieraskielisten lasten ystävyyssuhteita voidaan tukea suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Aihe valittiin, koska perheet ovat entistä monimuotoisempia ja kasvattajien tulee kyetä vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus koottiin tieteellisten artikkelien ja muiden luotettavien lähteiden avulla. Aineiston analyysi tehtiin teemoittelemalla.

Tulosten perusteella vieraskielisten lasten ystävyyssuhteiden tukeminen koostuu kielen kehityksen tukemisesta, yhteisöön kuulumisesta ja kulttuurisen kompetenssin eri ulottuvuuksista.

Pelkkä suomen kielen osaaminen ei takaa onnistuneita ystävyyssuhteita, vaan aihe on moniulotteinen ja koostuu laajemmasta osaamisesta. Kasvattajalla on merkittävä rooli kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisessä varhaiskasvatuksessa. Pedagogiset ratkaisut sekä ryhmän kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta esiin tuova ilmapiiri tukevat vieraskielisen lapsen kaverisuhteita. Kasvattajan oma suhtautuminen aiheeseen ja tietoisuus kulttuurisesta moninaisuudesta on yhtä olennaista, kuin lapsen suomen kielen kehittymisen tukeminen.