RAI-arvioinnissa nousseiden CAP-herätteiden hyödyntäminen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa Sotkamon ja Kuhmon kotihoidossa

Abstract

RAI eli Resident Assessment Instrument on kansainvälinen standardoitu tiedonkeruu ja havainnoinnin arviointimenetelmä, jolla mitataan asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarpeita. RAI-järjestelmän avulla laaditaan asiakkaalle hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. RAI-järjestelmä muodostaa asiakkaasta tehdyn arvioinnin jälkeen mittareita sekä CAP-herätteitä. CAPs eli Client Assessment Protocol ovat RAI-järjestelmän herätteitä. Ne ovat asiakkaan hoidon suunnitellussa huomioitavia asiakkaan voimavaroja sekä riskitekijöitä. Ne toimivat hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnan apuvälineinä. Opinnäytetyö toteutettiin Kainuun hyvinvointialueen kotihoidolle. Tarkoituksena oli selvittää, miten Sotkamon ja Kuhmon kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat hyödyntävät RAI-arvioinnissa esiin nousseita asiakaskohtaisia herätteitä. Tavoitteena oli saada selville, miten näitä asiakaskohtaisia herätteitä hyödynnetään, kun asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Opinnäytetyöstä saatujen tietojen pohjalta toimeksiantaja saa tiedon mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeesta sairaanhoitajille. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullista tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemoitetulla ryhmähaastattelulla Sotkamon ja Kuhmon kotihoidossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta. Haastattelut järjestettiin erikseen Sotkamon ja Kuhmon yksiköissä. Haastatteluun osallistui Kuhmosta kaksi sairaanhoitajaa ja Sotkamosta kolme sairaanhoitajaa. Opinnäytetyötä varten saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että osa haastateltavista hyödynsi RAI-arvioinnissa esiin tulleita asiakaskohtaisia herätteitä asiakkaan hoitotyön ja tämän saamien palveluiden suunnittelussa lisäämällä aikaa käynneille, hyödyntämällä yksityisen palveluntarjoajan palveluita sekä huomioimalla asiakkaan hoidossa tämän toimintakykyä ja terveydentilaa. Osa vastanneista ei hyödyntänyt herätteitä ollenkaan. Aktivoituneita herätteitä hyödynnettiin asettamalla hoidolle tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden toteutumista seurattiin säännöllisesti. Toisaalta osa haastateltavista ei hyödyntänyt aktivoituneita herätteitä ollenkaan asiakkaan hoidon tavoitteiden asettelussa ja tavoitteiden keinojen toteuttamisessa. Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että lisäkoulutus RAI-arviointitiedon hyödyntämisessä on tarpeellista. Jatkotutkimusaiheena voisi olla, miten hoidolle asetetut tavoitteet toteutuvat asiakaskäynneillä kotihoidossa