Sijaishuoltoyksikön henkilökunnan näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä

Abstract

Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun sijaishuoltoyksikön työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan yksilöinä sekä työryhmänä. Työelämäkumppanina oli Pirkanmaalla toimiva lasten sijaishuoltoyksikkö, joka aiheen arkaluontoisuuden vuoksi pysyy työssä anonyyminä. Tavoitteena oli tuottaa työhyvinvoinnista ja sen kehittämiskohteista tietoa, jonka perusteella organisaation on mahdollista kiinnittää entistä enemmän huomiota toimenpiteisiin, jotka edesauttavat työssä jaksamista. Teoreettisessa taustassa tarkasteltiin lastensuojelun lakiperustaa ja syvennyttiin sijaishuoltoon, sekä työn erityispiirteisiin. Toisena keskeisenä teemana käsiteltiin työhyvinvointia, työssäjaksamista, sekä lastensuojelutyön kuormittavia elementtejä. Lisäksi tietoperustassa käsiteltiin aikaisempaa, kyseiselle työryhmälle kohdennettua henkilöstötyytyväisyystutkimusta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin anonyymillä sähköisellä kyselyllä, sekä täydentävällä ryhmähaastattelulla. Rajatussa vastausajassa kyselyyn saatiin 9 vastausta ja ryhmähaastatteluun osallistui neljä vastaajaa. Kyselyn toteuttaminen anonyymina antoi vastaajille mahdollisuuden rehellisiin ja avoimiin mielipiteisiin. Kyselylomake sisälsi avoimia sekä suljettuja kysymyksiä, joiden tavoitteena oli kartoittaa vastaajien näkemyksiä työhyvinvoinnista, sekä sen kehittämisestä. Tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset jakautuivat tutkimuskysymysten mukaisesti koettuun työhyvinvointiin, sekä ajatuksiin työhyvinvoinnin kehittämisestä. Keskeisimmät tulokset osoittivat, että koettuun työhyvinvointiin vaikuttivat useat tekijät. Työhyvinvointia tukevia asioita olivat hyvä työilmapiiri, johtamisen laatu ja työryhmän vahva vuorovaikutus. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi nousivat resurssien riittämättömyys, ajankäytölliset haasteet, nopeasti muuttuvat tilanteet, sekä huoli nuorten voinnista. Aineiston analyysin myötä kehittämiskohteiksi nousivat esiin resurssien riittävyys, työn selkeämpi roolitus, sekä palautteen antamisen kulttuurin vahvistaminen.