Syväväärennökset kansallisen turvallisuuden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia syväväärennösten (deepfake) vaikutuksia Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Syväväärennökset ovat nopeasti kehittynyt teknologia, joka mahdollistaa aidolta vaikuttavien, mutta tekaistujen ääni-, kuva- ja videotiedostojen luomisen.

Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on kartoittaa syväväärennösten aiheuttamat uhkat kansalliselle turvallisuudelle ja esittää toimenpiteitä niiden torjumiseksi. Tavoitteena on antaa suosituksia siitä, miten Suomi voi varautua ja ehkäistä näiden väärennösten aiheuttamia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tietoperustana työssä käytetään kirjallisuuskatsausta, joka kokoaa yhteen ajankohtaista ja luotettavaa tutkimustietoa syväväärennöksistä ja niiden vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Lisäksi työn viitekehyksessä hyödynnetään kansallisen turvallisuuden ja informaatiovaikuttamisen teorioita. Aineistonkeruumenetelminä toimivat puolistrukturoidut asiantuntijahaastattelut, joilla syvennetään teoreettista tietopohjaa käytännön näkökulmilla. Haastattelut kohdistettiin erityisesti kansallisen turvallisuuden toimijoihin, ja niiden avulla pyrittiin ymmärtämään syväväärennösten vaikutuksia sekä tunnistamaan tehokkaita torjuntamenetelmiä.

Keskeiset tulokset osoittavat, että syväväärennökset muodostavat monitasoisen uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Ne voivat heikentää luottamusta poliittisiin instituutioihin, vaikuttaa vaalituloksiin ja edistää disinformaatiokampanjoita. Syväväärennöksiä käytetään erityisesti hybridivaikuttamisen välineenä, ja niiden tunnistaminen on teknisesti haastavaa. Haastattelujen perusteella tunnistettiin myös tarve kansallisen lainsäädännön päivittämiseen, teknologisten ratkaisujen kehittämiseen sekä kansalaisten medialukutaidon vahvistamiseen.

Johtopäätöksinä todetaan, että syväväärennökset ovat merkittävä turvallisuusuhka, joka vaatii sekä teknologisia että yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Kehittämisehdotuksissa korostetaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä, tekoälypohjaisten tunnistusjärjestelmien kehittämistä sekä kansalaisten tietoisuuden lisäämistä. Työ osoittaa, että ennakoivalla ja integroidulla lähestymistavalla Suomi voi vähentää syväväärennösten aiheuttamia riskejä ja vahvistaa kansallista turvallisuutta.