Voimalla virttä : rockmusiikki virsikasvatuksen menetelmänä

Abstract

Tutkimukseni selvitti rockmusiikin mahdollisuuksia virsikasvatuksen menetelmänä. Sen keskeisenä osana oli prosessikuvaus "Voimalla virttä" -levyn tuotantovaiheista.

Tutkimukseni oli kvalitatiivinen ja sen keskeisinä menetelminä olivat ryhmähaastattelut sekä osallistuva havainnointi. Toimin levytysprojektin ohjaajana sekä yhtenä HC Stenbäck -yhtyeen muusikkona yhdessä neljän (vuosina 1989—90 syntyneen) nuoren miehen kanssa. Prosessin aikana tehtiin kolme ryhmähaastattelua, joissa käsiteltiin nuorten miesten käsityksiä virrestä, rockmusiikista ja näiden merkityksistä heille itselleen. Projekti toteutettiin Alavuden seurakunnassa vuosina 2006—07. Tutkimustuloksia analysoitiin teoreettisen viitekehyksen valossa, joka sisältää yleiskatsaukset musiikin teologian perusväittämiin, virsilauluperinteen merkitykseen luterilaisen kirkon elämässä, populaarimusiikin merkitykseen nuorisokulttuureissa sekä virsikasvatuksen tavoitteisiin.

Tutkimus osoitti, että rockmusiikin voimallinen lähestymistapa teki virsistä nuorille jossain määrin läheisempiä. He kokivat rockmusiikin avaavan tuoreita näkökulmia vanhoihin virsiin. Rockia ja virsiä yhdistivät lyyrinen, melodinen ja rytminen raskaus. Erityisesti sanoitukset koettiin mielenkiintoisemmiksi rocksovitusten kautta. Virret saivat ymmärrettävän muodon, koska rockmusiikki muodosti nuorille eräänlaisen yleisen, "norrnaalin" musiikin kentän. Heidän musiikkikäsityksissään korostui musiikin kuunneltavuus, jonka valossa myös kaikkea muuta musiikkia arvioitiin. Nuorille itselleen mieluisinta antia projektissa olivat mahdollisuudet soittaa ja harjaantua sekä päästä työskentelemään ammattimaisessa studioympäristössä. Oman levyn tekemiseen sitouduttiin tiiviisti ja tätä edesauttoivat toiminnan selkeät tavoitteet sekä hyvän toverihengen muodostuminen. Nuoret nimesivät omaksi tavoitteekseen tehdä virsistä "kuuntelumusiikkia" ja tässä onnistuttiin heidän mielestään erittäin hyvin.

Kirkossa uruilla hidastempoisesti säestetty virrenveisuu koettiin yhä vieraaksi ja vaikeasti lähestyttäväksi. Rocksovitukset eivät sinällään edistäneet nuorten halukkuutta osallistua yhteiseen virrenveisuuseen sen perinteisessä ympäristössä. Voimavirret auttavat kuitenkin virsien sanoitusten oppimisessa ja näin rocksovitukset voivat tukea virsikasvatuksen tavoitteita laajemmin.

The aim of the study was to clarify how rock music can work as a method of hymn education. Its central part is a process description of producing "Voimalla virttä" CD-recording.

The study was qualitative and its central methods were group interviews and committed observation. I worked as a leader of the production and I played in a group called HC Stenbäck with four young men (born 1989-90). During the process I interviewed the group three times on the boys' opinions of hymns, rock music and their meaning for themselves. The CD-project was made during years 2006-07 in the Evangelical-Lutheran parish of Alavus, Finland. I analyzed the results in the light of theoretical context which included general surveys on the basics of theological theses concerning music, meaning of hymn-singing tradition for the Lutheran church, popular music's meaning in the youth cultures and aims of the hymn education.

The main result of the study was that the rock music's powerful approach made the hymns a little closer for the young men. They experienced that the rock music arose some fresh views to the old hymns. Lyrical, melodic and rhythmic heaviness were the adjoining elements between the hymns and rock music. Especially the lyrics were considered more interesting through the rock arrangements. The hymns got a more understandable form because the rock music created some kind of general "normal" musical context. In their musical impressions it was important that music has been made for listening, and that's how they also assessed all other music. For the young men the most pleasant incentive of the project were possibilities to play, become trained and get to work in a professional studio environment. The young men engaged closely in making a record of their own and that was contributed by the project's clear aims and the good spirit in the group. The young men defined their own aim as making the hymns "the music for listening to" and they found we succeeded very well in it.

A hymn slowly accompanied by the organs in the church was still found strange and as somewhat hard to approach. The rock arrangements themselves did not promote to the young men's willingness for joining the hymns in their traditional environment. However, the power-hymns help learning the lyrics of the hymns and that's how the rock arrangements are able to support the broader aims of the hymn education.