Varhainen puuttuminen perhepäivähoidossa Keski-Pohjanmaalla : selvitys huolitilanteista ja varhaisen puuttumisen käytännöistä
Hämäläinen, Milla (2008)
Hämäläinen, Milla
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032234
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhepäivähoitajien varhaisen puuttumisen käytäntöjä sekä sitä, millaisia varhaista puuttumista vaativia tilanteita perhepäivähoitajat ovat työssään kohdanneet ja kuinka huolestuttaviksi nämä tilanteet on koettu. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan alueella lokakuuhun 2008 asti toimineen Perhepäivähoidon ammattikuvan ja työn kehittäminen -hankkeen kanssa.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla huhtikuun ja toukokuun vaihteessa 2008. Vastausprosentiksi kyselylle muodostui 53 %. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat hankkeessa mukana olevien kuntien (Kokkola, Kannus, Lohtaja, Himanka, Lestijärvi, Veteli, Kälviä, Perho, Ullava, Halsua, Toholampi, Kaustinen) perhepäivähoitajat. Tutkimus sisälsi sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia piirteitä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimustulosten mukaan perhepäivähoidossa on kohdattu viimeisen kahden vuoden aikana hyvin monenlaisia varhaista puuttumista vaativia tilanteita ja niihin liittyvä huoli on vaihdellut paljon. Lapsen kehitykseen liittyvistä huolenaiheista yleisimmin on kohdattu äännevirheitä ja lapsen perheeseen liittyvistä huolista vanhempien päihteidenkäyttöä. Varhaisen puuttumisen käytäntöjen osalta perhepäivähoidonohjaajan ja kollegoiden rooli on koettu merkittäväksi. Muiden tahojen kohdalla yhteistyötä on tehty huolitilanteissa eniten erityislastentarhanopettajien ja terapeuttien kanssa. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että erityistä tukea tarvitsevaan lapseen panostetaan yleisesti ottaen perhepäivähoidon arjessa hieman muita lapsia enemmän.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla huhtikuun ja toukokuun vaihteessa 2008. Vastausprosentiksi kyselylle muodostui 53 %. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat hankkeessa mukana olevien kuntien (Kokkola, Kannus, Lohtaja, Himanka, Lestijärvi, Veteli, Kälviä, Perho, Ullava, Halsua, Toholampi, Kaustinen) perhepäivähoitajat. Tutkimus sisälsi sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia piirteitä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimustulosten mukaan perhepäivähoidossa on kohdattu viimeisen kahden vuoden aikana hyvin monenlaisia varhaista puuttumista vaativia tilanteita ja niihin liittyvä huoli on vaihdellut paljon. Lapsen kehitykseen liittyvistä huolenaiheista yleisimmin on kohdattu äännevirheitä ja lapsen perheeseen liittyvistä huolista vanhempien päihteidenkäyttöä. Varhaisen puuttumisen käytäntöjen osalta perhepäivähoidonohjaajan ja kollegoiden rooli on koettu merkittäväksi. Muiden tahojen kohdalla yhteistyötä on tehty huolitilanteissa eniten erityislastentarhanopettajien ja terapeuttien kanssa. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että erityistä tukea tarvitsevaan lapseen panostetaan yleisesti ottaen perhepäivähoidon arjessa hieman muita lapsia enemmän.