Työhyvinvoinnin edistäminen tiedolla johtaen Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksessa
Ala-Hiiro, Marika (2025)
Ala-Hiiro, Marika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042303
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää tiedolla johtamista työhyvinvoinnin edistämiseksi Akuutti kotisairaalassa ja tilannekeskuksessa. Akuutti kotisairaala ja tilannekeskus on Kainuun hyvinvointialueen akuuttihoidon toimialueella vasta toimintansa aloittanut uusi palveluyksikkö. Työhyvinvointi ja tiedolla johtaminen
ovat molemmat tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita organisaatiossa, jotka näkyvät myös organisaation strategiassa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää tiedolla johtamista työhyvinvoinnin edistämiseksi Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus etenee prosessimaisesti, jonka jokaisessa vaiheessa on oma tarkoitus ja tutkimus- tai kehittämiskysymys. Ensimmäisessä syklissä tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointia edistäviä tiedolla johtamisen tekijöitä. Aineistoksi valikoitu kuusi tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineistot analysoitiin induktiivisella
sisällönanalyysillä. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen analyysin tuloksena muodostui kolme luokkaa,
jotka olivat tiedolla johtamisen perusrakenteet, teknologia ja tiedolla johtamisen kulttuuri.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata tiedon jakamisen kulttuuri akuuttihoidon palveluiden esihenkilöiden kokemana ja Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksen työntekijöiden kokemana. Tiedon jakamisen kulttuuria
selvitettiin akuuttihoidon palveluiden esihenkilöille ja Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksen työntekijöiden järjestetyissä työpajoissa SWOT-analyysimenetelmää hyödyntäen. Aineiston analyysissä sovellettiin
teemoittelua. Aineistolähtöisen teemoittelun tuloksena muodostui kahdeksan teemaa, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, johtaminen ja päätöksenteko, viestintä ja vuorovaikutus, tietoturvallisuus, tiedonhallinta, eriarvoisuus, tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus sekä teknologia ja tietojärjestelmät.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata teknologiavälitteistä vuorovaikutusta edistävä kehittämissuunnitelma, joka edistäisi työhyvinvointia Akuutti kotisairaalassa ja tilannekeskuksessa. Työntekijöille järjestettiin kaksi työpajaa, joissa Aivoriihi-menetelmää hyödyntäen ideoitiin teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittämisehdotuksia, jotka sijoitettiin arviointimatriisin niiden toteuttamiskelpoisuuden mukaan.
Työntekijöiden kehittämisehdotuksista laadittiin kehittämissuunnitelma yhdessä yksikön palveluyksikköpäällikön kanssa. Kehittämissuunnitelma pilotointiin soveltuvin osin hyödyntäen DMAIC-prosessia. Pilotoinnin tarkoituksena oli kartoittaa, miten valikoidun kehittämisehdotuksen koettiin edistävän teknologiavälitteistä vuorovaikutusta ja siten työhyvinvointia yksikössä. Kokemuksia pilotista kysyttiin työntekijöiltä,
heidän mielestään uutta käytäntöä tulee jatkaa, sillä se edistää teknologiavälitteistä vuorovaikutusta.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata näyttöön perustuva teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittämissuunnitelman implementointi käytäntöön, jolla edistetään työhyvinvointia. Implementoinnista laadittiin suunnitelma yhdessä yksikön palveluyksikköpäällikön kanssa. Kehittämissuunnitelman käyttöönoton
toteuttaminen jäi Akuutti kotisairaala ja tilannekeskus -yksikölle. Implementointisuunnitelmassa hyödynnettiin Ottawa-mallia. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä kehitettiin työelämää sen ehtojen mukaisesti ja työelämä oli kiinteästi mukana toimintatutkimukseen kuuluvissa eri sykleissä.
ovat molemmat tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita organisaatiossa, jotka näkyvät myös organisaation strategiassa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää tiedolla johtamista työhyvinvoinnin edistämiseksi Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus etenee prosessimaisesti, jonka jokaisessa vaiheessa on oma tarkoitus ja tutkimus- tai kehittämiskysymys. Ensimmäisessä syklissä tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointia edistäviä tiedolla johtamisen tekijöitä. Aineistoksi valikoitu kuusi tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineistot analysoitiin induktiivisella
sisällönanalyysillä. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen analyysin tuloksena muodostui kolme luokkaa,
jotka olivat tiedolla johtamisen perusrakenteet, teknologia ja tiedolla johtamisen kulttuuri.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata tiedon jakamisen kulttuuri akuuttihoidon palveluiden esihenkilöiden kokemana ja Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksen työntekijöiden kokemana. Tiedon jakamisen kulttuuria
selvitettiin akuuttihoidon palveluiden esihenkilöille ja Akuutti kotisairaala ja tilannekeskuksen työntekijöiden järjestetyissä työpajoissa SWOT-analyysimenetelmää hyödyntäen. Aineiston analyysissä sovellettiin
teemoittelua. Aineistolähtöisen teemoittelun tuloksena muodostui kahdeksan teemaa, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, johtaminen ja päätöksenteko, viestintä ja vuorovaikutus, tietoturvallisuus, tiedonhallinta, eriarvoisuus, tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus sekä teknologia ja tietojärjestelmät.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata teknologiavälitteistä vuorovaikutusta edistävä kehittämissuunnitelma, joka edistäisi työhyvinvointia Akuutti kotisairaalassa ja tilannekeskuksessa. Työntekijöille järjestettiin kaksi työpajaa, joissa Aivoriihi-menetelmää hyödyntäen ideoitiin teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittämisehdotuksia, jotka sijoitettiin arviointimatriisin niiden toteuttamiskelpoisuuden mukaan.
Työntekijöiden kehittämisehdotuksista laadittiin kehittämissuunnitelma yhdessä yksikön palveluyksikköpäällikön kanssa. Kehittämissuunnitelma pilotointiin soveltuvin osin hyödyntäen DMAIC-prosessia. Pilotoinnin tarkoituksena oli kartoittaa, miten valikoidun kehittämisehdotuksen koettiin edistävän teknologiavälitteistä vuorovaikutusta ja siten työhyvinvointia yksikössä. Kokemuksia pilotista kysyttiin työntekijöiltä,
heidän mielestään uutta käytäntöä tulee jatkaa, sillä se edistää teknologiavälitteistä vuorovaikutusta.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata näyttöön perustuva teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittämissuunnitelman implementointi käytäntöön, jolla edistetään työhyvinvointia. Implementoinnista laadittiin suunnitelma yhdessä yksikön palveluyksikköpäällikön kanssa. Kehittämissuunnitelman käyttöönoton
toteuttaminen jäi Akuutti kotisairaala ja tilannekeskus -yksikölle. Implementointisuunnitelmassa hyödynnettiin Ottawa-mallia. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä kehitettiin työelämää sen ehtojen mukaisesti ja työelämä oli kiinteästi mukana toimintatutkimukseen kuuluvissa eri sykleissä.
