Itämeripäivä sillanrakentajana : toiminnalliset oppimiskokonaisuudet ympäristöasenteiden ja -motivaation tukena
Vainio, Ulla (2025)
Vainio, Ulla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042328
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toteutettiin oppimiskokonaisuuksia, joiden avulla perehdytettiin 3.–4. -luokkalaisia vesiensuojeluun Itämeripäivänä 29.8.2024. Työn tavoitteena oli vertailla, miten erilaisiin oppimiskokonaisuuksiin osallistuneet oppilaat kokivat toiminnan vaikuttaneen heidän ympäristöasenteisiinsa ja motivaatioonsa ympäristömyönteiseen toimintaan. Tarkoituksena oli kehittää oppilaiden näkökulmasta mahdollisimman motivoiva oppimiskokonaisuus, jonka avulla voidaan vahvistaa lasten ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Opinnäytetyö toteutettiin Turun kaupungin Vihreän siirtymän palvelualueelle, ja tuloksena syntynyt oppimiskokonaisuus jaetaan kaikkien Turun peruskoulujen käyttöön.
Ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, lajikato ja vesistöjen tila muodostavat monimutkaisen systeemisen verkoston. Valtamerillä on keskeinen rooli ilmaston säätelyssä, sillä ne ovat varastoineet suuren osan ihmisen tuottamasta lämpöenergiasta. Niiden kyky tasapainottaa ilmastoa kuitenkin heikkenee lämpenemisen ja happamoitumisen myötä. Tukemalla vesistöjä voimme parantaa koko planeettamme hyvinvointia.
Vaikka tiedämme, miten meidän kannattaisi muuttaa käyttäytymistämme, emme useinkaan tee niin. Opinnäytetyön alkuosassa tarkastellaan tietoisuuden ja käyttäytymisen välisen kuilun käsitettä sekä ympäristökasvatuksen roolia tämän kuilun ylittämisessä. Lisäksi käsitellään ympäristökasvatuksen tavoitteita tukevia pedagogisia lähestymistapoja.
Tutkimusjoukko koostui yhdeksästä ryhmästä, jotka osallistuivat erilaisiin pohjustus-, toiminta- ja purkuvaiheista koostuviin oppimiskokonaisuuksiin. Osallistuneiden ryhmien opettajat kirjasivat havaintojaan toiminnan aikana ja heti sen jälkeen, ja oppilaille toteutettiin kysely kaksi viikkoa myöhemmin. Kyselyn avulla selvitettiin, miten oppilaat kokivat oppimisprosessin sekä sen vaikutukset omiin ympäristöasenteisiinsa ja motivaatioonsa toimia ympäristömyönteisesti.
Oppilaat osallistuivat Itämeripäivän oppimiskokonaisuuksiin innokkaasti ja aktiivisesti. He olivat kiinnostuneita aiheesta, toimivat keskittyneesti ja tekivät havaintoja. Keskusteluissa lapset sanoittivat havaintojaan sekä aiempia tietojaan, ja tekivät johtopäätöksiä käsitellyistä asioista. Itämeripäivän toiminnalliset oppimiskokonaisuudet vaikuttivat myönteisesti oppilaiden ympäristöasenteisiin. Oppilaat kokivat saaneensa uutta tietoa Itämerestä ja sen suojelusta, ja heidän motivaationsa ympäristömyönteiseen toimintaan lisääntyi.
Itämeripäivä sai laajaa kiitosta oppilailta. Positiivinen palaute korosti toiminnallisuuden, merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Palaute viittaa siihen, että toiminnallinen oppiminen ja ympäristöön liittyvät projektit ovat oppilaille motivoivia. Kokonaisuutena oppilaat osoittivat aitoa kiinnostusta ja sitoutumista Itämeren suojelemiseen sekä halua oppia lisää. Työn tulokset ovat laajasti sovellettavissa eri-ikäisille oppijoille ja aihealueille tukemaan elinikäistä oppimista ja käyttäytymismuutosta kohti kestävää elämäntapaa.
Ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, lajikato ja vesistöjen tila muodostavat monimutkaisen systeemisen verkoston. Valtamerillä on keskeinen rooli ilmaston säätelyssä, sillä ne ovat varastoineet suuren osan ihmisen tuottamasta lämpöenergiasta. Niiden kyky tasapainottaa ilmastoa kuitenkin heikkenee lämpenemisen ja happamoitumisen myötä. Tukemalla vesistöjä voimme parantaa koko planeettamme hyvinvointia.
Vaikka tiedämme, miten meidän kannattaisi muuttaa käyttäytymistämme, emme useinkaan tee niin. Opinnäytetyön alkuosassa tarkastellaan tietoisuuden ja käyttäytymisen välisen kuilun käsitettä sekä ympäristökasvatuksen roolia tämän kuilun ylittämisessä. Lisäksi käsitellään ympäristökasvatuksen tavoitteita tukevia pedagogisia lähestymistapoja.
Tutkimusjoukko koostui yhdeksästä ryhmästä, jotka osallistuivat erilaisiin pohjustus-, toiminta- ja purkuvaiheista koostuviin oppimiskokonaisuuksiin. Osallistuneiden ryhmien opettajat kirjasivat havaintojaan toiminnan aikana ja heti sen jälkeen, ja oppilaille toteutettiin kysely kaksi viikkoa myöhemmin. Kyselyn avulla selvitettiin, miten oppilaat kokivat oppimisprosessin sekä sen vaikutukset omiin ympäristöasenteisiinsa ja motivaatioonsa toimia ympäristömyönteisesti.
Oppilaat osallistuivat Itämeripäivän oppimiskokonaisuuksiin innokkaasti ja aktiivisesti. He olivat kiinnostuneita aiheesta, toimivat keskittyneesti ja tekivät havaintoja. Keskusteluissa lapset sanoittivat havaintojaan sekä aiempia tietojaan, ja tekivät johtopäätöksiä käsitellyistä asioista. Itämeripäivän toiminnalliset oppimiskokonaisuudet vaikuttivat myönteisesti oppilaiden ympäristöasenteisiin. Oppilaat kokivat saaneensa uutta tietoa Itämerestä ja sen suojelusta, ja heidän motivaationsa ympäristömyönteiseen toimintaan lisääntyi.
Itämeripäivä sai laajaa kiitosta oppilailta. Positiivinen palaute korosti toiminnallisuuden, merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Palaute viittaa siihen, että toiminnallinen oppiminen ja ympäristöön liittyvät projektit ovat oppilaille motivoivia. Kokonaisuutena oppilaat osoittivat aitoa kiinnostusta ja sitoutumista Itämeren suojelemiseen sekä halua oppia lisää. Työn tulokset ovat laajasti sovellettavissa eri-ikäisille oppijoille ja aihealueille tukemaan elinikäistä oppimista ja käyttäytymismuutosta kohti kestävää elämäntapaa.