Opas oman työhyvinvoinnin johtamiseen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa käyttäjälähtöinen opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle heidän oman työhyvinvointinsa johtamiseen. Opinnäytetyön tilaajana toimi Lohjan kaupungin varhaiskasvatusyksikkö. Opinnäytetyön tavoite oli oppaan välityksellä lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoisuutta, keinoja, osaamista ja motivaatiota työhyvinvoinnistaan huolehtimiseen, ja siten tarjota tukea nykyisten työntekijöiden työssä jaksamiseen. Opinnäytetyön prosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilun elementtejä vahvaan teoriataustaan tukeutuen. Palvelumuotoilu sopii kehitystöihin sen tarjoaman monipuolisuuden sekä asiakaslähtöisyyden vuoksi. Palvelumuotoilu tarjoaa mahdollisuuden erilaisten soveltuvien menetelmien käyttöön kehitystyössä. Tietoperustaa kerättiin työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstista tarkasteltuna. Teoriassa käsitellään muun muassa itsensä johtamista, itsetuntemusta, tunneälyä, vuorovaikutusta ja resilienssiä osana työhyvinvointia. Apuna hyödynnettiin erilaisia ajantasaisia tutkimuksia sekä teoriakirjallisuutta. Opinnäytetyö pohjautui teorian lisäksi opiskelijoiden osaamiseen työhyvinvoinnin vahvistamisesta, itsensä johtamisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä aiempaan varhaiskasvatuksen työkokemukseen perustuen.

Opas suunniteltiin ja arvioitiin kahdessa yhteiskehittämisen työpajassa huomioiden työelämän, sidosryhmän sekä asiakasäänen osana kehitystyötä. Yhteiskehittämisen työpajoihin osallistui työelämäkumppani, toisen varhaiskasvatusyksikön johtaja sekä opiskelijat. Asiakasääni saatiin osaksi yhteiskehittämistä laatimalla tutkielmana varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin pohjautuva dokumenttianalyysi. Opas toteutettiin yhteisiin suunnitelmiin pohjautuen. Kehitystyönä laadittiin 22 sivuinen opas. Opas toimii käyttäjälleen työhyvinvoinnin aiheisiin johdattelevana työkaluna, jolla tarjotaan keinoja, tietoa ja harjoituksia työhyvinvoinnin kehittämiseen itseään johtamalla. Opas toimitettiin työelämäkumppanille PDF-tiedostona. Oppaan etusivulle luotiin QR-koodi, josta pääsee lukemaan oppaan sähköisessä muodossa. Kehitystyöstä tuli tavoitteiden ja suunnitelman mukainen, käyttäjälähtöinen, itseopiskeltava tuotos.

Työelämäkumppani vastaa oppaan käyttämisestä henkilöstölleen. Oppaassa käsiteltyjen aiheiden vahvistamisesta voi olla hyötyä myös muussa elämässä työn ulkopuolella. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi on suhteessa myös lasten hyvinvointiin, sillä varhaiskasvatus toteutuu vuorovaikutuksessa. Näin ollen opinnäytetyön välillinen vaikutus voi heijastua parhaimmillaan myös lasten hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun tulevaisuudessa.

The purpose of the thesis was to design and implement a user-centered guide for early childhood education staff to manage their own well-being at work. The thesis was commissioned by the early childhood education unit of the city of Lohja. The objective of the thesis was to increase the awareness, resources, abilities, and motivation of early childhood education staff to take care of their well-being through the guide, thereby supporting the current employees' ability to cope at work. The thesis process utilized elements of service design, supported by a strong theoretical background. Service design is suitable for development work due to its versatility and customer-centricity. It offers the opportunity to use various applicable methods in development work. The theoretical framework was collected by examining factors that influence well-being at work, particularly in the context of early childhood education. The theory sections covers various aspects of workplace well-being, including self-leadership, self-awareness, emotional intelligence, interpersonal interaction, and resilience. Various recent studies and theoretical literature were used as as sources to support this work. In addition to the theory, the thesis was based on the students' privious studies in strengthening well-being at work, self-leadership, and social well-being, as well as previous work experience in early childhood education.

The guide was designed and evaluated in two co-creation workshops, taking into account opinions of work life, co-creators and customers as part of the development work. The co-creation workshops included a cooperation partner, the director of another unit's daycare center and students. The customer´s point of view was included in the co-creation by preparing a document analysis based on the well-being of early childhood education staff. The guide was implemented based on common plan. A 22-page guide was produced as a development project. The guide serves as a tool for the user to introduce topics related to well-being at work, offering means, information, and exercises for developing well-being through self-leadership. The guide was delivered to the cooperation partner as a PDF file. A QR code was created on the front page of the guide, providing access to the electronic version of the guide. The development work resulted in a user-centered, self-study product that aligns with the established goals and plan.

The cooperation partner is responsible for using the guide with their staff. Strengthening the topics covered in the guide can also be beneficial in other areas of life outside of work. The well-being of early childhood education staff is also related to the well-being of the children, as early childhood education is based on interaction. Thus, the indirect impact of the thesis can ideally also reflect on the well-being of children and the quality of early childhood education in the future.