Jämsän rovastikunnan kerhonohjaajakoulutuksen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on paneutua Jämsän rovastikunnan kerhonohjaajakoulutuksen ongelmakohtiin ja laatia uusi kerhonohjaajakoulutusmalli. Jämsän rovastikuntaan kuuluvat Jämsä-Kuoreveden, Jämsänkosken, Korpilahden sekä Kuhmoisten seurakunnat. Näiden seurakuntien nuorisotyönohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä kerhonohjaajakoulutuksen. Kerhonohjaajakoulutus suoritetaan kahtena viikonloppupäivänä; ensimmäinen jakso keväällä ja toinen syksyllä.

Suurimmat ongelmakohdat koulutuksessa ovat työntekijöiden motivaation puute, koulutusmateriaalit, jotka eivät vastaa työntekijöiden tarpeita, tuntien aiheiden päällekkäisyys sekä koulutuksen rutiininomaisuus.

Valitsin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän, sillä kyseessä on laadullinen tutkimus. Uutta kerhonohjaajakoulutusmallia varten haastattelin nuoria, jotka ovat mukana koulutuksessa sekä nuorisotyöntekijöitä, jotka toteuttavat koulutuksen. Haastattelu tapahtui kyselylomakkeen muodossa, Kysely toteutettiin monivalintatehtävänä sekä avoimista kysymyksistä muodostuneena kirjallisena kyselynä. Aineistoa opinnäytetyöhöni olen hakenut kirjallisuudesta, muista opinnäytetöistä sekä internetistä.

Olen saanut laadittua opinnäytetyönä Jämsän rovastikunnalle uuden koulutusmallin, joka sisältää tuntien aiheet sekä tavoitteet, koulutuspäivien rungon sekä yhtenäisen todistuksen kerhonohjaajakoulutuksesta.

The aim of this study is to focus on the problems in the training of club advisors in the deanery of Jämsä and to work out a new model for training club advisors. The deanery of Jämsä consists of the congregations of Kuorevesi, Jämsänkoski, Korpilahti and Kuhmoinen. The youth workers of these congregations plan and carry out the training of club advisors together. The training takes place during two weekends; one session is held in spring and the other in autumn.

The most problematic issues in the training of club advisors are the workers' lack of motivation, the training materials, which do not meet the needs of the workers, an overlap between the topics and the routine nature of the training.

The research method chosen is qualitative. Both the young people involved in the training and the youth workers, who carry out the training, were interviewed for the new model for training club advisors. A questionnaire which consisted of both multiple choice questions and open questions was used in the interview. The data for this study were collected from literature, other studies and the internet.

The present study provides a new model for training club advisors in the deanery of Jämsä. It includes the topics and aims of the lessons, the outline of the training days and a uniform certificate of the training of club advisors.