Työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin kehittäminen osana strategista työkykyjohtamista
Ahonen, Anna-Maija; Vainikka, Essi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502092551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502092551
Tiivistelmä
Lappeenrannan kaupunki otti käyttöönsä helmikuussa 2024 työhyvinvointinappi-toimintamallin, joka on osa organisaation toteuttamaa työkyvyn varhaisen tuen toimintaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvointinappi-toimintamallin nykytilasta organisaation varhaisen tuen menetelmänä ja tarkoituksena oli selvittää organisaatiossa työskentelevien esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvointinappi-toimintamallista sekä varhaisen tuen toimintaedellytyksistä. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa kahdesta kolmeen kehittämisehdotusta, joiden avulla organisaatio voi kehittää työhyvinvointinappi-toimintamallia ja tukea esihenkilöiden työtä varhaisen tuen toimien toteuttamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmenen henkilöä, jotka työskentelivät esihenkilön tai tiimivastaavan roolissa eri toimialoilla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten perusteella kokemukset työhyvinvointinapista vaihtelivat, mutta työhyvinvointinappi koettiin hyvänä lisänä osana varhaista tukea. Varhaisen tuen prosessien toteuttamisessa tunnistettiin vahvuuksia ja haasteita sekä tuen tarvetta. Tulosten pohjalta keskeistä oli esihenkilöiden osaaminen ja valmiudet työkykytilanteiden selvittelyssä. Alaistaitojen merkitys nousi esille työntekijän oman työkyvyn johtamisessa.
Lisää tutkimustietoa tarvitaan työhyvinvointinapin käyttöasteesta sekä käytöstä eri toimialoilla. Tulosten pohjalta nousi tarve esihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen varhaisen tuen toimissa sekä alaistaidoista keskusteluun organisaatiossa.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmenen henkilöä, jotka työskentelivät esihenkilön tai tiimivastaavan roolissa eri toimialoilla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten perusteella kokemukset työhyvinvointinapista vaihtelivat, mutta työhyvinvointinappi koettiin hyvänä lisänä osana varhaista tukea. Varhaisen tuen prosessien toteuttamisessa tunnistettiin vahvuuksia ja haasteita sekä tuen tarvetta. Tulosten pohjalta keskeistä oli esihenkilöiden osaaminen ja valmiudet työkykytilanteiden selvittelyssä. Alaistaitojen merkitys nousi esille työntekijän oman työkyvyn johtamisessa.
Lisää tutkimustietoa tarvitaan työhyvinvointinapin käyttöasteesta sekä käytöstä eri toimialoilla. Tulosten pohjalta nousi tarve esihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen varhaisen tuen toimissa sekä alaistaidoista keskusteluun organisaatiossa.