Tukea maahan muuttaneiden naisten työllistymiseen. Yhteiskehittämällä syntynyt mentorointimalli.
Opalat, Vitalina; Niiranen, Mari (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502072515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502072515
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa paikallisiin olosuhteisiin ja osallistujien lähtökohtiin soveltuva ryhmätoiminnan mallinnus maahan muuttaneiden naisten työllisyyden tukemiseksi. Tavoitteena oli tuottaa CeMeWE-hankkeelle (“Central Baltic Mentoring for Migrant Women seeking Employment”) toistettavissa oleva ja teemoitettu mentorointikokonaisuus. Mentoroinnilla pyritään vastaamaan maahan muuttaneiden naisten erityistarpeisiin suomalaisilla työmarkkinoilla ja edistämään tasa-arvoista kotoutumista.
Maahan muuttaneista naisista koostunut mentorointiryhmä kokoontui opinnäytetyöntekijöiden ohjauksessa kymmenen kertaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa. Ryhmänohjauksessa hyödynnettiin olemassa olevia mentorointimalleja. Mentorointi pohjautui dialogisuuteen, vertaisuuteen, monikulttuuriseen ohjaukseen ja kielitietoisuuteen. Mallinnuksen suunnittelussa hyödynnettiin yhteiskehittämistä. Osallistujien tarpeet, ideat ja palaute ohjasivat työskentelyä. Yhteiskehittämisen työkaluina hyödynnettiin kyselyitä, ryhmähaastatteluja, havainnointia ja työpajatyöskentelyä.
Mallinnusmateriaali on laadittu kielitietoisesti selkokieltä ja visuaalisuutta hyödyntäen. Se kannustaa kielen opetteluun, toiminallisuuteen, yksilölliseen tukeen, voimavaralähtöiseen työskentelyyn, aktiiviseen vertaistukeen, keskusteluun ja tasa-arvoisen kohtaamiseen. Mallinnusta voisi kehittää vastaamaan paremmin yksilöllisiin tarpeisiin. Myös työllisyyden edistämistä voisi tavoitteena edelleen kirkastaa. Laaditun materiaalin paikallinen käytettävyys ja hyödynnettävyys arvioitiin prosessissamme hyviksi. Osapuolet kokivat myös yhteiskehittämisen prosessin onnistuneeksi. Mentorointimallia voisi kehittää menetelmällisesti esimerkiksi hyödyntämällä luontolähtöisyyttä, toiminallisuutta ja luovia menetelmiä. Yhteiskehittämiselle olisi hyvä varata vastaavissa projekteissa enemmän aikaa. Mallinnusta voidaan hyödyntää matalan kynnyksen kohtaamistyössä.
Maahan muuttaneista naisista koostunut mentorointiryhmä kokoontui opinnäytetyöntekijöiden ohjauksessa kymmenen kertaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa. Ryhmänohjauksessa hyödynnettiin olemassa olevia mentorointimalleja. Mentorointi pohjautui dialogisuuteen, vertaisuuteen, monikulttuuriseen ohjaukseen ja kielitietoisuuteen. Mallinnuksen suunnittelussa hyödynnettiin yhteiskehittämistä. Osallistujien tarpeet, ideat ja palaute ohjasivat työskentelyä. Yhteiskehittämisen työkaluina hyödynnettiin kyselyitä, ryhmähaastatteluja, havainnointia ja työpajatyöskentelyä.
Mallinnusmateriaali on laadittu kielitietoisesti selkokieltä ja visuaalisuutta hyödyntäen. Se kannustaa kielen opetteluun, toiminallisuuteen, yksilölliseen tukeen, voimavaralähtöiseen työskentelyyn, aktiiviseen vertaistukeen, keskusteluun ja tasa-arvoisen kohtaamiseen. Mallinnusta voisi kehittää vastaamaan paremmin yksilöllisiin tarpeisiin. Myös työllisyyden edistämistä voisi tavoitteena edelleen kirkastaa. Laaditun materiaalin paikallinen käytettävyys ja hyödynnettävyys arvioitiin prosessissamme hyviksi. Osapuolet kokivat myös yhteiskehittämisen prosessin onnistuneeksi. Mentorointimallia voisi kehittää menetelmällisesti esimerkiksi hyödyntämällä luontolähtöisyyttä, toiminallisuutta ja luovia menetelmiä. Yhteiskehittämiselle olisi hyvä varata vastaavissa projekteissa enemmän aikaa. Mallinnusta voidaan hyödyntää matalan kynnyksen kohtaamistyössä.