Sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä sosiaalisen kuntoutuksen aloitusvaiheesta aikuissosiaalityössä

Abstract

Sosiaalinen kuntoutus on vuonna 2015 sosiaalihuoltolakiin lisätty sosiaalipalvelun muoto, jonka järjestämisvelvoite on hyvinvointialueilla ja kunnilla. Vuoden alussa 2024 Uudellamaalla sijaitsevan kunnan sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on siirtynyt keskitetystä yksiköstä eri alueiden toteutettavaksi. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Uudellamaalla sijaitsevan kunnan aikuissosiaalityön tiimi, jonka ideasta alkoi opinnäytetyön työstäminen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen aloitusvaiheesta aikuissosiaalityössä sekä kehittää yhteistyötahon toimintaa.

Yhtenä tavoitteena palvelun siirtymisessä alueille oli, että jokainen työntekijä toteuttaa sosiaalista kuntoutusta osana omaa työtään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä sosiaalisen kuntoutuksen aloitusvaiheesta aikuissosiaalityössä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia näkemyksiä sosiaalialan ammattilaisilla on sosiaalisen kuntoutuksen aloitusvaiheesta aikuissosiaalityössä? Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalihuoltolain mukaisesta aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen käsitteistä, sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallista sekä sosiaalipalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Aineistoa varten haastateltiin viittä sosiaalialan ammattilaista. Haastatellussa ryhmässä oli sekä sosiaaliohjaajia että sosiaalityöntekijöitä. Haastattelu litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Työntekijöiden näkemyksen mukaan sosiaalisen kuntoutuksen aloitusvaiheessa oli haasteita. Tulokset osoittivat, että asiakaslähtöisyyden varmistaminen, monialainen yhteistyö, työntekijöiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen sekä johtaminen ja esihenkilötyö olivat keskeisiä tekijöitä palvelun aloitusvaiheessa. Erityisesti riittävien resurssien varmistaminen sekä riittävä ja oikea-aikainen viestintä muutoksesta nousivat olennaisiksi tekijöiksi.

Tulosten perusteella kehittämiskohteina olivat asiakkaiden palvelutarpeiden, erityisesti maahan muuttaneiden parempi huomioiminen sekä monialaisen yhteistyön selkeyttäminen. Mahdollisia tutkimusideoita olivat johtamisen ja esihenkilötyön tarkastelu palveluiden kehittämisen näkökulmasta sekä esihenkilön ja henkilöstön psykologisen sopimuksen analysointi.