Halkomakoneiden maahantuonti Ruotsista Suomeen
Konttinen, Minna (2008)
Konttinen, Minna
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502112644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502112644
Tiivistelmä
Tämän opinnaytetyön tarkoituksena oli tutkia maahantuontia ja sen eri osa-alueita. Tutkimuskysymykseni oli "Miten halkomakoneet tuodaan Ruotsista Suomeen?". Toimeksiantajana minulla oli oululainen maahantuontiyritys P.O-Markkinointi, joka tuo maahan puutarha- ja vapaa-ajantuotteita, viihde-elektroniikkaa, vesipumppuja, puukoneita sekä moottoripyöriä, skoottereita ja mönkijoitä.
Opinnäytetyöni tietopohjassa kasittelin Ruotsia tuontimaana, tuontitoiminnan eri vaiheita, kansainvälisiä kauppasopimuksia, kuljetustapoja, toimituslausekkeita sekä maksutapoja. Tutkimuksen suoritin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastateltavana minulla oli kuusi henkiloa, joista neljä edusti maahantuontiyrityksiä ja kaksi kuljetusliikkeitä.
Haastattelusta kävi ilmi, etta suurin osa haastatelluista maahantuontiyrityksistä toi tavaraa paljon Aasiasta ja jonkin verran Euroopasta. Tavarat ostettiin suoraan valmistajalta ilman välikäsiä. Tuontiprosessi oli maahantuonnissa monipuolinen ja sitä painotettiin eri tavalla. Kansainvalinen kauppasopimus oli tärkeä osa tuontia. Halkomakoneen tuonti nähtiin positiivisena asiana, joka toisi yrityksille lisäarvoa, mutta kritisoitiin alan kovaa kilpailua ja tilattavia määriä.
Ainoa halkomakoneen tuontiin Ruotsista soveltuva kuljetustapa oli autokuljetus. Tätä perusteltiin sillä, että se oli kaikista nopein ja edullisin vaihtoehto. Rajamuodollisuuksia ei ollut tuonnin yhteydessa EU:n jäsenvaltioiden sisällä. Toimituslausekkeista sopivaksi nähtiin CPT, Carriage Paid To. Ruotsi oli tuontimaana hyvin samankaltainen kuin Suomi. Kuljetuksien mukaan ei tarvinnut liittää muita asiakirjoja kuin rahtikirja.
Maksutavoista paras oli maksumääräys, koska Suomessa toimi paljon pohjoismaisia pankkeja, jotka pystyivät tarjoamaan reaaliaikaisia, helppoja ja luotettavia palveluita.
Opinnäytetyöni tietopohjassa kasittelin Ruotsia tuontimaana, tuontitoiminnan eri vaiheita, kansainvälisiä kauppasopimuksia, kuljetustapoja, toimituslausekkeita sekä maksutapoja. Tutkimuksen suoritin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastateltavana minulla oli kuusi henkiloa, joista neljä edusti maahantuontiyrityksiä ja kaksi kuljetusliikkeitä.
Haastattelusta kävi ilmi, etta suurin osa haastatelluista maahantuontiyrityksistä toi tavaraa paljon Aasiasta ja jonkin verran Euroopasta. Tavarat ostettiin suoraan valmistajalta ilman välikäsiä. Tuontiprosessi oli maahantuonnissa monipuolinen ja sitä painotettiin eri tavalla. Kansainvalinen kauppasopimus oli tärkeä osa tuontia. Halkomakoneen tuonti nähtiin positiivisena asiana, joka toisi yrityksille lisäarvoa, mutta kritisoitiin alan kovaa kilpailua ja tilattavia määriä.
Ainoa halkomakoneen tuontiin Ruotsista soveltuva kuljetustapa oli autokuljetus. Tätä perusteltiin sillä, että se oli kaikista nopein ja edullisin vaihtoehto. Rajamuodollisuuksia ei ollut tuonnin yhteydessa EU:n jäsenvaltioiden sisällä. Toimituslausekkeista sopivaksi nähtiin CPT, Carriage Paid To. Ruotsi oli tuontimaana hyvin samankaltainen kuin Suomi. Kuljetuksien mukaan ei tarvinnut liittää muita asiakirjoja kuin rahtikirja.
Maksutavoista paras oli maksumääräys, koska Suomessa toimi paljon pohjoismaisia pankkeja, jotka pystyivät tarjoamaan reaaliaikaisia, helppoja ja luotettavia palveluita.