Ketterän ohjelmistokehityksen skaalaaminen : case: Vitec Raisoft Oy
Oikarinen, Sari (2025)
Oikarinen, Sari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502142868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502142868
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yritykselle, jossa itse työskentelen tuoteomistajana yhdessä organisaation Scrum-tiimeistä. Toimeksiantajayritys oli ottanut Scrum-viitekehyksen virallisesti käyttöön vuoden 2022 alusta lähtien. Scrum on suosittu viitekehys ketterästi toimivissa ohjelmistoalan yrityksissä. Kuitenkin haasteisiin saatetaan törmätä toiminnan kasvaessa, kun kehityksen parissa työskentelee useampi Scrum-tiimi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää ongelmakohdat nykyisessä toimintamallissa, kun yrityksessä toimii useampi Scrum-tiimi ja joiden työt vaikuttavat toisiinsa ja miten skaalautuvat viitekehykset voisivat ratkaista tutkimuksesta esiin nousseita haasteita. Teoriaosuudessa käytiin läpi ketteriä kehitysmenetelmiä ja skaalautuvista viitekehyksistä keskityttiin SAFe- ja LeSS-malleihin.
Toiminnallisessa osuudessa haastateltiin yrityksen eri Scrum-tiimien jäseniä ja pyrittiin kartoittamaan hyödyt ja haasteet nykyisessä toimintamallissa. Sekä hyötyjen että haasteiden osalta löytyi teemoja, joita tuloksissa käytiin läpi tarkemmin ja esitettiin oleellisimpia sitaatteja haastatteluista. Toinen aineistonkeruumenetelmä oli päiväkirjamainen havainnointi viiden sprintin ajan. Tein tuoteomistajan roolissa havainnointia yhdestä Scrum-tiimistä. Näistä havainnoista saatiin esiin samankaltaisia teemoja kuin haastattelussakin.
Lopputuloksena analysoitiin, miten SAFe tai LeSS ratkaisisi tutkimuksesta löytyneitä haasteita ja pyrittiin löytämään kehitysehdotuksia toimeksiantajayritykselle jatkoa varten. Molemmat viitekehykset voisivat parantaa Scrum-tiimien synkronointia yhteisten sprinttien suunnittelun ja muiden yhteisten seremonioiden kautta. Erityisesti SAFe-viitekehys toisi mukanaan yhteisen pitkän tähtäimen suunnitelmien teon, joka ratkaisisi ongelmia riippuvuuksien suhteen, kun organisaation kaikki tiimit kulkevat kohti yhteisiä tavoitteita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää ongelmakohdat nykyisessä toimintamallissa, kun yrityksessä toimii useampi Scrum-tiimi ja joiden työt vaikuttavat toisiinsa ja miten skaalautuvat viitekehykset voisivat ratkaista tutkimuksesta esiin nousseita haasteita. Teoriaosuudessa käytiin läpi ketteriä kehitysmenetelmiä ja skaalautuvista viitekehyksistä keskityttiin SAFe- ja LeSS-malleihin.
Toiminnallisessa osuudessa haastateltiin yrityksen eri Scrum-tiimien jäseniä ja pyrittiin kartoittamaan hyödyt ja haasteet nykyisessä toimintamallissa. Sekä hyötyjen että haasteiden osalta löytyi teemoja, joita tuloksissa käytiin läpi tarkemmin ja esitettiin oleellisimpia sitaatteja haastatteluista. Toinen aineistonkeruumenetelmä oli päiväkirjamainen havainnointi viiden sprintin ajan. Tein tuoteomistajan roolissa havainnointia yhdestä Scrum-tiimistä. Näistä havainnoista saatiin esiin samankaltaisia teemoja kuin haastattelussakin.
Lopputuloksena analysoitiin, miten SAFe tai LeSS ratkaisisi tutkimuksesta löytyneitä haasteita ja pyrittiin löytämään kehitysehdotuksia toimeksiantajayritykselle jatkoa varten. Molemmat viitekehykset voisivat parantaa Scrum-tiimien synkronointia yhteisten sprinttien suunnittelun ja muiden yhteisten seremonioiden kautta. Erityisesti SAFe-viitekehys toisi mukanaan yhteisen pitkän tähtäimen suunnitelmien teon, joka ratkaisisi ongelmia riippuvuuksien suhteen, kun organisaation kaikki tiimit kulkevat kohti yhteisiä tavoitteita.