Mielenterveysasiakkaiden palveluohjauksen kehittäminen
Koivisto, Salla-Maaria; Sundholm, Krista (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122744
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Taide- ja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamo ry:n Mielekäs Muutos -hanke vuosina 2023–2025. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyössä Helsingin kaupungin psykiatrian poliklinikoiden kanssa palveluohjausmalli, joka jatkossa tulisi palvelemaan pääkaupungin ja Uudenmaan toipujia. Palveluohjauksella tarkoitetaan tarjolla oleviin palveluihin ja toimintaan liittyvää neuvontaa sekä ohjausta (Juntunen, Kosunen & Saarinen 2023).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa mielenterveysasiakkaiden yhdenmukaista palveluohjausta, ammattilaisten ohjatessa asiakkaita mielenterveysjärjestön toimintaan osana hoitosuunnitelmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda palveluntarjoajille kehittämisehdotus, jonka avulla edistetään palveluohjausta mielenterveysjärjestötoimintaan osana työikäisten avohoidon mielenterveyspalveluita. Opinnäytetyön keskeinen tuotos syntyi asiakaslähtöisesti palvelumuotoilun keinoin.
Opinnäytetyössä käytettiin ajankohtaisia tutkimuksia ja hoitosuosituksia. Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) on teettänyt vuodesta 2005 lähtien mielenterveysbarometrikyselyn, joka on ollut ainoa kansallinen mittari mielenterveyspalveluiden mittaamiseen. Nykyisen hallituksen päätöksellä vuoden 2025 leikkaukset vaarantavat mielenterveysjärjestöjen toiminnan mahdollisuuksia. (MTKL 2024c.) Opinnäytetyön teon aikana valmistui THL:n kehittämä ensimmäinen valtakunnallinen asiakastyytyväisyyskysely, jonka heikoimmat tulokset olivat mm. Omasta hoitosuunnitelmasta tietous sekä mielenterveysjärjestöön ohjaamisesta ja vertaistuen tarjoamisesta (Viertiö ym. 2023).
Opinnäytetyönä palvelumuotoilun keinona konseptoitu palveluohjauksen malli korostaa asiakkaan roolia ottaa puheeksi omat yksilölliset tarpeet ja se vahvistaa minäpystyvyyttä. Asiakasymmärrys- ja esitietousvaiheessa hankittiin laajaa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja palveluntarjoajien tarjonnasta ja tarpeista, joka on olennaista palvelumuotoilun lopputuleman kannalta. Teemahaastattelun neljä kysymystä on muotoiltu tämän pohjalta. Kehitysehdotuksena tuotetuissa feikkijulisteissa kuvataan asiakaslähtöisiä tarpeita, joita palveluntarjoajien toiminta tarjoaa asiakkaille. Feikkijuliste konseptina korostaa asiakkaan mahdollisuutta havainnoida palveluita ja se mahdollistaa aloitteentekijäksi asiakkaan itsensä. Tämä myös vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta ja omahoitoon sitoutumista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa mielenterveysasiakkaiden yhdenmukaista palveluohjausta, ammattilaisten ohjatessa asiakkaita mielenterveysjärjestön toimintaan osana hoitosuunnitelmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda palveluntarjoajille kehittämisehdotus, jonka avulla edistetään palveluohjausta mielenterveysjärjestötoimintaan osana työikäisten avohoidon mielenterveyspalveluita. Opinnäytetyön keskeinen tuotos syntyi asiakaslähtöisesti palvelumuotoilun keinoin.
Opinnäytetyössä käytettiin ajankohtaisia tutkimuksia ja hoitosuosituksia. Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) on teettänyt vuodesta 2005 lähtien mielenterveysbarometrikyselyn, joka on ollut ainoa kansallinen mittari mielenterveyspalveluiden mittaamiseen. Nykyisen hallituksen päätöksellä vuoden 2025 leikkaukset vaarantavat mielenterveysjärjestöjen toiminnan mahdollisuuksia. (MTKL 2024c.) Opinnäytetyön teon aikana valmistui THL:n kehittämä ensimmäinen valtakunnallinen asiakastyytyväisyyskysely, jonka heikoimmat tulokset olivat mm. Omasta hoitosuunnitelmasta tietous sekä mielenterveysjärjestöön ohjaamisesta ja vertaistuen tarjoamisesta (Viertiö ym. 2023).
Opinnäytetyönä palvelumuotoilun keinona konseptoitu palveluohjauksen malli korostaa asiakkaan roolia ottaa puheeksi omat yksilölliset tarpeet ja se vahvistaa minäpystyvyyttä. Asiakasymmärrys- ja esitietousvaiheessa hankittiin laajaa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja palveluntarjoajien tarjonnasta ja tarpeista, joka on olennaista palvelumuotoilun lopputuleman kannalta. Teemahaastattelun neljä kysymystä on muotoiltu tämän pohjalta. Kehitysehdotuksena tuotetuissa feikkijulisteissa kuvataan asiakaslähtöisiä tarpeita, joita palveluntarjoajien toiminta tarjoaa asiakkaille. Feikkijuliste konseptina korostaa asiakkaan mahdollisuutta havainnoida palveluita ja se mahdollistaa aloitteentekijäksi asiakkaan itsensä. Tämä myös vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta ja omahoitoon sitoutumista.