Psykososiaalinen tuki kehitysvammaisten ohjaustyössä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa jäsennelty kuvaus uusimman kirjallisuuden ja tutkimustiedon valossa, mitä laadukas ohjaus- ja hoitotyö on kehitysvammaisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Erityisenä näkökulmana tutkittiin mielenterveyden huomioimista osana ohjaustyötä sekä termin, psykososiaalinen tuki, sopivuutta kuvaamaan asumispalveluissa tuotettavaa mielenterveyden tukea. Opinnäytetyön tarkoituksena oli nostaa tutkimuksesta ja kirjallisuudesta esille ne käsitteet, jotka alan kouluttajien ja asiantuntijoiden näkemyksen mukaan määrittävät hyvää hoito- ja ohjaustyötä. Selkeiden käsitteiden avulla on tarkoitus helpottaa asumisyksiköissä käytävää keskustelua laadukkaan ohjaus- ja hoitotyön tavoitteista ja työtavoista.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen. Tietokantahauissa tutkimuksen lähteiksi valikoitui seitsemän oppikirjaa ja yksi kansallisen Vetovoimaa vammaisalalle -hankkeen raporteista.

Tutkimustuloksena laadukas ohjaus- ja hoitotyö rakentui laadukkaan vuorovaikutuksen sekä voimavaralähtöisen kuntouttavan työotteen varaan kaikissa sosiaalihuollon asiakasryhmissä mukaan lukien kehitysvammaiset asiakkaat. Kehitysvammaisen henkilön mielenterveyden tukeminen edellytti ammattilaisen ymmärrystä kehitysvammaisuudesta sekä mielenterveyden häiriöiden taustalla vaikuttavista tekijöistä, vahvaa eettistä työorientaatiota sekä laadukasta ohjaus- ja hoitotyötä. Käsite psykososiaalinen tuki vaikutti tutkimuksen valossa soveltuvan hyvin käsitteeksi kuvaamaan kehitysvammaisen henkilön mielenterveyden tietoisesti huomioivaa ohjaus- ja hoitotyön orientaatiota.

Uusimman ohjaus- ja hoitotyötä käsittelevän, oppimateriaalina käytettävän, kirjallisuuden valossa sekä hoito- että ohjaustyön lähestymistapa oli ihmisen elämän fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä tarvittaessa myös henkisen ulottuvuuden käsittävä. Työskentelyä ohjasi asiakkaan itsemääräämisoikeuden huomioiva voimavaroja vahvistava näkökulma. Ohjaus- ja hoitotyön orientaatiot eivät tässä suhteessa eronneet tosistaan. Eroavaisuuksia löytyi lähinnä menetelmien käytöstä, mutta niidenkään käyttö ei ollut täysin rajattu vain ohjaus- tai hoitotyön kontekstiin vaan ristiin käyttäminen oli mahdollista. Molempiin työorientaatioihin liittyi vahva vuorovaikutusosaamisen vaatimus. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten asumisyksiköissä työn tavoitteiden ja työn laadun määrittelyyn.