Perheväkivallalle altistumisen vaikutukset lapsen psyykkiseen hyvinvointiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Puustell, Suvi; Anttonen, Noora (2025)
Puustell, Suvi
Anttonen, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183030
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka altistuminen perheväkivallalle lapsena vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli koota yhteen tutkimuksia aiheesta ja näitä analysoimalla tuottaa tietoa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sahakosken perhetukikeskuksen kanssa. Tällaiselle tutkimustiedolle on tarvetta Sahakosken perhetukikeskuksen lisäksi myös laajemmin sosiaalialan kentällä. Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: kuinka perheväkivallalle altistuminen vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin?
Teoreettinen viitekehys muodostui lapsen psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin käsitteistä, perheväkivallan käsitteestä, väkivallalle altistumisen ilmiöstä, lapsuudenaikaisista haitallisista kokemuksista, traumainformoidusta työotteesta ja systeemisestä työotteesta. Tutkimusaineisto koostui tieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimusartikkeleista. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Ebsco, Science Direct, Jbi Ebp Data Base, ProQuest ja Pub Med. Opinnäytetyöhön mukaan valikoitui kuusi tutkimusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto koottiin eri tietokannoista ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset teemoiteltiin psykologisiin ja psykosomaattisiin vaikutuksiin, käyttäytymiseen liittyviin vaikutuksiin, kehityksellisiin ja pitkäaikaisvaikutuksiin sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikutuksiin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että perheväkivallalle altistumisella on monia haitallisia vaikutuksia lapsen psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin ja se on jopa yhtä haitallista, kuin itse väkivallan kohteena oleminen. Keskeisimpiä vaikutuksia, jotka ilmenivät useimmissa tutkimuksissa, olivat masennus, ahdistus, haasteet sosiaalisissa suhteissa, käytöshäiriöt, kognitiiviset haasteet sekä aggressiivinen käytös ja tunne- ja stressinsäätelyn haasteet. Jatkotutkimusideana ehdotamme, että tutkimusta voisi tehdä väkivallan ylisukupolvisuuteen liittyen tai haitallisten kokemusten suojaavista tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sahakosken perhetukikeskuksen kanssa. Tällaiselle tutkimustiedolle on tarvetta Sahakosken perhetukikeskuksen lisäksi myös laajemmin sosiaalialan kentällä. Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: kuinka perheväkivallalle altistuminen vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin?
Teoreettinen viitekehys muodostui lapsen psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin käsitteistä, perheväkivallan käsitteestä, väkivallalle altistumisen ilmiöstä, lapsuudenaikaisista haitallisista kokemuksista, traumainformoidusta työotteesta ja systeemisestä työotteesta. Tutkimusaineisto koostui tieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimusartikkeleista. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Ebsco, Science Direct, Jbi Ebp Data Base, ProQuest ja Pub Med. Opinnäytetyöhön mukaan valikoitui kuusi tutkimusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto koottiin eri tietokannoista ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset teemoiteltiin psykologisiin ja psykosomaattisiin vaikutuksiin, käyttäytymiseen liittyviin vaikutuksiin, kehityksellisiin ja pitkäaikaisvaikutuksiin sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikutuksiin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että perheväkivallalle altistumisella on monia haitallisia vaikutuksia lapsen psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin ja se on jopa yhtä haitallista, kuin itse väkivallan kohteena oleminen. Keskeisimpiä vaikutuksia, jotka ilmenivät useimmissa tutkimuksissa, olivat masennus, ahdistus, haasteet sosiaalisissa suhteissa, käytöshäiriöt, kognitiiviset haasteet sekä aggressiivinen käytös ja tunne- ja stressinsäätelyn haasteet. Jatkotutkimusideana ehdotamme, että tutkimusta voisi tehdä väkivallan ylisukupolvisuuteen liittyen tai haitallisten kokemusten suojaavista tekijöistä.