Taimikon kehitys poiminta- ja pienaukkohakkuukohteilla
Pitkänen, Aatu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502203154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502203154
Tiivistelmä
Poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu ovat metsän jatkuvan kasvatukseen käytettäviä hakkuumenetelmiä, millä tavoitellaan metsän luontaista uudistumista. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan tavoitella peitteisen metsämaiseman säilymistä, riistan erityistä huomioimista tai luontaisen uudistumispotentiaalin hyödyntämistä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jatkuvan kasvatuksen taimikoiden kehitykseen, sekä taimikonhoitotöiden tarpeen tunnistamiseen ja ajoitukseen vaikuttavia tekijöitä eri kasvupaikoilla. Tutkitut kohteet sijaitsivat Metsähallitus Metsätalous Oy:n monikäyttömetsissä Järvi-Suomen tiimin alueella. Tutkittavana oli yhteensä 30 metsikkökuviota, joilla 155 koealaa oli poimintahakkuukohteilla ja 69 koealaa pienaukoilla. Hakkuut oli toteutettu vuosien 2021 ja 2008 välillä ja aineiston keräys tehtiin elo- ja syyskuun 2024 aikana.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia. Pienaukkohakkuilla pintakasvillisuus oli merkittävin vaikuttaja puiden uudistumiselle. Uudistuminen oli heikkoa rehevillä kasvupaikoilla, mutta karummilla kasvupaikoilla männyn uudistuminen näytti onnistuvan. Lisäksi lehtipuut haittasivat havupuiden kehitystä kaikilla kasvupaikoilla, joten pienaukoissa oli tarve varhaisperkaukselle. Puuston pohjapinta-alan kasvu vaikutti taimikon kehitykseen negatiivisesti poimintahakkuilla. Kuusitaimikon todettiin menestyvän rehevillä kasvupaikoilla, mutta uudistuminen oli hidasta liian korkean pohjapinta-alan takia. Poimintahakkuilla todettiin olevan tarvetta taimikonhoidolle ennalta tunnetuissa kuusitiheiköissä ja alhaisimman pohjanpinta-alan kohteilla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jatkuvan kasvatuksen taimikoiden kehitykseen, sekä taimikonhoitotöiden tarpeen tunnistamiseen ja ajoitukseen vaikuttavia tekijöitä eri kasvupaikoilla. Tutkitut kohteet sijaitsivat Metsähallitus Metsätalous Oy:n monikäyttömetsissä Järvi-Suomen tiimin alueella. Tutkittavana oli yhteensä 30 metsikkökuviota, joilla 155 koealaa oli poimintahakkuukohteilla ja 69 koealaa pienaukoilla. Hakkuut oli toteutettu vuosien 2021 ja 2008 välillä ja aineiston keräys tehtiin elo- ja syyskuun 2024 aikana.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia. Pienaukkohakkuilla pintakasvillisuus oli merkittävin vaikuttaja puiden uudistumiselle. Uudistuminen oli heikkoa rehevillä kasvupaikoilla, mutta karummilla kasvupaikoilla männyn uudistuminen näytti onnistuvan. Lisäksi lehtipuut haittasivat havupuiden kehitystä kaikilla kasvupaikoilla, joten pienaukoissa oli tarve varhaisperkaukselle. Puuston pohjapinta-alan kasvu vaikutti taimikon kehitykseen negatiivisesti poimintahakkuilla. Kuusitaimikon todettiin menestyvän rehevillä kasvupaikoilla, mutta uudistuminen oli hidasta liian korkean pohjapinta-alan takia. Poimintahakkuilla todettiin olevan tarvetta taimikonhoidolle ennalta tunnetuissa kuusitiheiköissä ja alhaisimman pohjanpinta-alan kohteilla.