Pirätä, pirätä, kaupunki näkyy! : kokous- ja ohjelmapalvelut Seinäjoella
Palosaari, Satu; Toppari, Suvi (2008)
Palosaari, Satu
Toppari, Suvi
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502213216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502213216
Tiivistelmä
Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy oli opinnäytetyön toimeksiantaja. Yhteyshenkilönä toimi kokouspalvelupäällikkö Marjo-Riitta Kaakinen. Opinnäytetyö käsitteli kokous- ja ohjelmapalveluita Seinäjoella. Työn aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi, ja toimeksiantaja määritteli lopullisen tarkan aiheen. Työn tavoitteena oli selkeyttää Seinäjoen tyypillisen kokousasiakkaan profiilia ja ohjelmapalvelutoiveita. Myös syyt kokousten järjestämiseen Seinäjoella haluttiin selvittää. Työ kohdennettiin toimeksiantajan lisäksi myös kaikille Seinäjoella toimiville kokous- ja ohjelmapalveluyrityksille.
Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta kerättiin käyttäen useita ja monipuolisia lähteitä. Tietoperustalla pyrittiin antamaan kattava kuva kokous- ja kongressimatkailusta, käytännön kokousjärjestelyistä sekä ohjelmapalveluista. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käytettiin kokousasiakkaiden tutkimuksen toteuttamisessa. Kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä oli puolestaan käytössä teemahaastatteluissa. Kokousasiakastutkimus ja teemahaastattelut täydensivät toisiaan, ja ne muodostivat eheän kokonaisuuden työn käytännön osuudeksi.
Kokousasiakkaiden tutkimuksessa asetetut tavoitteet saavutettiin, ja Seinäjoen tyypilliseksi kokousasiakkaaksi selkiytyi alueella toimiva, pieni tai keskisuuri yritys. Seinäjoen tilanne kokouskaupunkina todettiin hyväksi tilojen osalta. Sen sijaan tutkimustuloksista selvisi, että ohjelmapalveluiden käyttö oli vähäistä. Kokouspalvelut koettiin kaupungissa luotettaviksi ja toimiviksi. Vetovoimaisuus, muuttuvuus ja kiinnostavuus kuitenkin puuttuivat. Haastatteluissa selvisi, ettei ohjelmapalveluita tarjota aktiivisesti kokousasiakkaille. Ensisijaiseksi kehittämistarpeeksi nousikin ohjelmapalveluiden tarjonnan kehittäminen. Ohjelmapalveluiden avulla myös kaupungin palveluiden vetovoimaisuutta haluttiin parantaa. Työssä tarjottiin kehitysideoita toimeksiantajalle, joiden avulla pyrittiin lisäämään ohjelmapalveluiden käyttöä jokapäiväisissä kokouksissa Seinäjoella.
Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta kerättiin käyttäen useita ja monipuolisia lähteitä. Tietoperustalla pyrittiin antamaan kattava kuva kokous- ja kongressimatkailusta, käytännön kokousjärjestelyistä sekä ohjelmapalveluista. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käytettiin kokousasiakkaiden tutkimuksen toteuttamisessa. Kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä oli puolestaan käytössä teemahaastatteluissa. Kokousasiakastutkimus ja teemahaastattelut täydensivät toisiaan, ja ne muodostivat eheän kokonaisuuden työn käytännön osuudeksi.
Kokousasiakkaiden tutkimuksessa asetetut tavoitteet saavutettiin, ja Seinäjoen tyypilliseksi kokousasiakkaaksi selkiytyi alueella toimiva, pieni tai keskisuuri yritys. Seinäjoen tilanne kokouskaupunkina todettiin hyväksi tilojen osalta. Sen sijaan tutkimustuloksista selvisi, että ohjelmapalveluiden käyttö oli vähäistä. Kokouspalvelut koettiin kaupungissa luotettaviksi ja toimiviksi. Vetovoimaisuus, muuttuvuus ja kiinnostavuus kuitenkin puuttuivat. Haastatteluissa selvisi, ettei ohjelmapalveluita tarjota aktiivisesti kokousasiakkaille. Ensisijaiseksi kehittämistarpeeksi nousikin ohjelmapalveluiden tarjonnan kehittäminen. Ohjelmapalveluiden avulla myös kaupungin palveluiden vetovoimaisuutta haluttiin parantaa. Työssä tarjottiin kehitysideoita toimeksiantajalle, joiden avulla pyrittiin lisäämään ohjelmapalveluiden käyttöä jokapäiväisissä kokouksissa Seinäjoella.