Ahdistuksen omahoitosovellusten käytettävyyden arviointi ammattilaisten testaamana
Liljalahti-Vires, Tanja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502243318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502243318
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ahdistuksen omahoitoon tarkoitettujen mobiilisovellusten käytettävyyttä ja sisältöä ammattilaisten testaamana. Mobiilisovellusten käytettävyyttä arvioitiin ISO 9241-11 käytettävyyden standardin avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin ahdistuksen omahoitoon tarkoitettuja mobiilisovelluksia, joiden hoito perustui kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja joiden käytettävyys vastasi parhaiten ISO 9241-11 standardin mukaista käytettävyyttä. Tulosten perusteella ammattilainen voi suositella mobiilisovellusta ahdistusta kokevalle asiakkaalle omahoidon tueksi. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää, kun kehitetään aikuisille suunnattua suomenkielistä ahdistuksen omahoitosovellusta.
Mobiilisovelluksia haettiin mobiilisovelluskaupoista sekä suomen-, että englanninkielisillä hakusanoilla. Sopivien mobiilisovellusten löytäminen oli haastavaa ja niiden ennalta läpikäyminen vei aikaa. Useimpien sovellusten kuvauksissa ei ollut selkeästi ilmoitettu perustuvatko sovelluksen harjoitukset ja teksti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Tutkimukseen valittiin lopulta sovellukset, jotka vastasivat etukäteen asetettuihin kriteereihin.
Opinnäytetyöhön valikoitui viisi sovellusta, joiden ohjeistus perustui kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sovelluksia testasi alun perin seitsemän ammattilaista, jotka täyttivät kyselylomakkeet sovellusten käytön jälkeen. Ammattilaisista viisi palauttivat kaikki kyselylomakkeet, yksi ammattilainen palautti kaksi kyselylomaketta ja yksi ammattilainen jätti kaikki lomakkeet palauttamatta. Opinnäytetyön tulokset perustuvat ammattilaisten vastauksiin. Tuloksissa sovellusten välisiä eroja käytettävyyden osalta nousi esille etenkin sovellusten toimivuuden, sitouttavuuden, innostavuuden tavoitteellisuuden sekä sisällön monipuolisuuden suhteen.
Opinnäytetyö vahvisti ennakko-oletusta siitä, että ahdistuksen omahoitosovelluksia on olemassa suomen kielellä vain yksi ja se on nuorille suunnattu, joka sellaisenaan ei sovellu aikuisten käyttöön. Jatkokehityskohteeksi nousikin suomenkielisen aikuisille suunnatun ahdistuksen omahoitosovelluksen kehittäminen. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi tähdentyi ahdistuksen omahoitosovellusten testaaminen ahdistusta kokevien asiakkaiden kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin ahdistuksen omahoitoon tarkoitettuja mobiilisovelluksia, joiden hoito perustui kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja joiden käytettävyys vastasi parhaiten ISO 9241-11 standardin mukaista käytettävyyttä. Tulosten perusteella ammattilainen voi suositella mobiilisovellusta ahdistusta kokevalle asiakkaalle omahoidon tueksi. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää, kun kehitetään aikuisille suunnattua suomenkielistä ahdistuksen omahoitosovellusta.
Mobiilisovelluksia haettiin mobiilisovelluskaupoista sekä suomen-, että englanninkielisillä hakusanoilla. Sopivien mobiilisovellusten löytäminen oli haastavaa ja niiden ennalta läpikäyminen vei aikaa. Useimpien sovellusten kuvauksissa ei ollut selkeästi ilmoitettu perustuvatko sovelluksen harjoitukset ja teksti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Tutkimukseen valittiin lopulta sovellukset, jotka vastasivat etukäteen asetettuihin kriteereihin.
Opinnäytetyöhön valikoitui viisi sovellusta, joiden ohjeistus perustui kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sovelluksia testasi alun perin seitsemän ammattilaista, jotka täyttivät kyselylomakkeet sovellusten käytön jälkeen. Ammattilaisista viisi palauttivat kaikki kyselylomakkeet, yksi ammattilainen palautti kaksi kyselylomaketta ja yksi ammattilainen jätti kaikki lomakkeet palauttamatta. Opinnäytetyön tulokset perustuvat ammattilaisten vastauksiin. Tuloksissa sovellusten välisiä eroja käytettävyyden osalta nousi esille etenkin sovellusten toimivuuden, sitouttavuuden, innostavuuden tavoitteellisuuden sekä sisällön monipuolisuuden suhteen.
Opinnäytetyö vahvisti ennakko-oletusta siitä, että ahdistuksen omahoitosovelluksia on olemassa suomen kielellä vain yksi ja se on nuorille suunnattu, joka sellaisenaan ei sovellu aikuisten käyttöön. Jatkokehityskohteeksi nousikin suomenkielisen aikuisille suunnatun ahdistuksen omahoitosovelluksen kehittäminen. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi tähdentyi ahdistuksen omahoitosovellusten testaaminen ahdistusta kokevien asiakkaiden kanssa.