Negatiivinen oma pääoma ja sen korjaaminen : pääomalaina vai SVOP
Loman, Sari; Nylund, Tiia (2025)
Loman, Sari
Nylund, Tiia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502253378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502253378
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia negatiivisen oman pääoman korjaamista pääomalainalla ja SVOP-sijoituksella. Tarkastelun kohteena oli rahoitusmenetelmien luonteet, tunnettavuus ja yleisyys. Tavoitteena oli vertailla näitä menetelmiä keskenään ja pohtia missä tilanteissa ne ovat tarkoituksenmukaisimmat.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen kyselytutkimusta ja haastattelua. Molemmissa kohderyhmänä oli taloushallinnon ammattilaiset. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli suljettuja, avoimia ja monivalintakysymyksiä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Saatujen vastausten perusteella arvioitiin näiden rahoitusmenetelmien hyötyjä ja riskejä.
Tulokseksi saatiin, että molemmat rahoitusmenetelmät ovat käypiä ratkaisuja negatiivisen oman pääoman korjaamiseen. Ei voida määritellä, että toinen olisi toista parempi vaihtoehto, mutta niiden käyttöä on hyvä arvioida aina tapauskohtaisesti huomioiden, mikä on yrityksen tulevaisuuden tavoite. Molemmat toimivat ratkaisuna vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta käyttäytyvät taseessa eri tavalla.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rahoitusmenetelmää valitessa on hyvä tarkastella, mitä järjestelyllä halutaan saavuttaa. Kumpaa tahansa käytettäessä on noudatettava lakeja ja erityistä huomiota on kiinnitettävä, että on laadittu riittävä ja oikeanlainen sopimus sekä dokumentaatio. Vaikka molemmat menetelmät auttavat korjaamaan negatiivista omaa pääomaa, on menetelmä valittava tilannekohtaisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen kyselytutkimusta ja haastattelua. Molemmissa kohderyhmänä oli taloushallinnon ammattilaiset. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli suljettuja, avoimia ja monivalintakysymyksiä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Saatujen vastausten perusteella arvioitiin näiden rahoitusmenetelmien hyötyjä ja riskejä.
Tulokseksi saatiin, että molemmat rahoitusmenetelmät ovat käypiä ratkaisuja negatiivisen oman pääoman korjaamiseen. Ei voida määritellä, että toinen olisi toista parempi vaihtoehto, mutta niiden käyttöä on hyvä arvioida aina tapauskohtaisesti huomioiden, mikä on yrityksen tulevaisuuden tavoite. Molemmat toimivat ratkaisuna vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta käyttäytyvät taseessa eri tavalla.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rahoitusmenetelmää valitessa on hyvä tarkastella, mitä järjestelyllä halutaan saavuttaa. Kumpaa tahansa käytettäessä on noudatettava lakeja ja erityistä huomiota on kiinnitettävä, että on laadittu riittävä ja oikeanlainen sopimus sekä dokumentaatio. Vaikka molemmat menetelmät auttavat korjaamaan negatiivista omaa pääomaa, on menetelmä valittava tilannekohtaisesti.