Biovirtaa – Biojäte kuljettaa
Editoija
Pekurinen, Leena
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-600-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-600-7
Tiivistelmä
Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hankkeen tavoitteina olivat ravinteiden talteenoton edistäminen yhdyskuntien materiaalivirroista sekä lajittelun ja erilliskerätyn biojätteen määrän lisääminen Etelä-Savon alueella. Hankkeessa laajennettiin niin alueen vakituisten kuin loma-asukkaidenkin tietoisuutta biojätteen lajittelusta sekä aktivoitiin biojätteen erilliskeräystä ja kiertotalouden toteutumista alueella. Lisäksi selvitettiin biojätteen hiilijalanjälkeä ja jätehuollon digitaalisia ratkaisuja. Digitaaliset palvelut ovat jo yleisesti käytössä, ja kehitystyö jätehuollon toimijoille tarkoitettujen sovellusten parissa jatkuu.
Biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi järjestettiin asukastilaisuuksia ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, kuten Kiertotalouspäiville, pilottikohteiden asukastilaisuuksiin ja -tapahtumiin, Metsäsairila Oy:n pop up -tapahtumiin sekä Mäntyharjun markkinoille ja kesäkauden avajaisiin. Näin aktivoitiin asukkaita lajittelemaan biojäte tarkemmin erilleen muista jätteistä. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä biojätteen lajittelusta. Lajittelemattomuuden suurimmat syyt ovat vastausten perusteella riittämättömät tilat ja lajitteluastiat sekä välinpitämättömyys ja tietämättömyys. Ratkaisuja lajittelun tueksi kehitettiin muun muassa suunnittelemalla erilaisia lajitteluastioita erilaisiin tarpeisiin ja laatimalla ohjeistus helpottamaan biojätteen erillislajittelua.
Biojätteen lajittelun tasoa selvitettiin Mikkelin kolmessa pilottikohteessa. Mäntyharjun ja Pertunmaan sekä haja-asutusalueen pilottikohteissa toteutettiin koostumuskokeita. Tulokset osoittavat, että biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon vielä turhan paljon. Asukkaille tiedotettiin kokeiden tuloksista, ja kokeet toistettiin myöhemmin. Tiedottamisen jälkeen lajittelu oli tehokkaampaa, mutta lajitteluinto laantui sen jälkeen pikku hiljaa. Lisäksi selvitettiin biokaasukokeiden avulla alueella syntyvän biojätteen kaasuntuottoa ja kartoitettiin sen liikennekäyttöpotentiaalia.
Biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi järjestettiin asukastilaisuuksia ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, kuten Kiertotalouspäiville, pilottikohteiden asukastilaisuuksiin ja -tapahtumiin, Metsäsairila Oy:n pop up -tapahtumiin sekä Mäntyharjun markkinoille ja kesäkauden avajaisiin. Näin aktivoitiin asukkaita lajittelemaan biojäte tarkemmin erilleen muista jätteistä. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä biojätteen lajittelusta. Lajittelemattomuuden suurimmat syyt ovat vastausten perusteella riittämättömät tilat ja lajitteluastiat sekä välinpitämättömyys ja tietämättömyys. Ratkaisuja lajittelun tueksi kehitettiin muun muassa suunnittelemalla erilaisia lajitteluastioita erilaisiin tarpeisiin ja laatimalla ohjeistus helpottamaan biojätteen erillislajittelua.
Biojätteen lajittelun tasoa selvitettiin Mikkelin kolmessa pilottikohteessa. Mäntyharjun ja Pertunmaan sekä haja-asutusalueen pilottikohteissa toteutettiin koostumuskokeita. Tulokset osoittavat, että biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon vielä turhan paljon. Asukkaille tiedotettiin kokeiden tuloksista, ja kokeet toistettiin myöhemmin. Tiedottamisen jälkeen lajittelu oli tehokkaampaa, mutta lajitteluinto laantui sen jälkeen pikku hiljaa. Lisäksi selvitettiin biokaasukokeiden avulla alueella syntyvän biojätteen kaasuntuottoa ja kartoitettiin sen liikennekäyttöpotentiaalia.