Kiintymyssuhdekeskeinen työskentely Villa Kukkumäellä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kyselyn avulla tuoda esiin, miten lastensuojelun sijaishuollon työryhmä toteuttaa kiintymyssuhdekeskeistä työskentelyä työssään työntekijöiden kokemusten ja kuvausten pohjalta. Työ toteutettiin toimeksiantona lastensuojelun erityistason yksikkö Villa Kukkumäelle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka työryhmän jäsenet ovat omaksuneet kiintymyssuhdekeskeisen työskentelytavan sekä tunnistaa mahdollisia kehittämis- ja koulutustarpeita.

Opinnäytetyön teoreettisena perustana toimivat kiintymyssuhdeteoria, kiintymyssuhdeperustainen työskentely sijaishuollossa sekä vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia (DDP). Tutkimuksessa tarkasteltiin kiintymyssuhdekeskeistä työskentelyä lastensuojelun sijaishuollon ohjaajien näkökulmasta. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että ohjaajat kokevat ja kuvaavat työskentelyä omista näkökulmistaan ja kokemuksistaan käsin. Koska yksikön tavoitteena on juurruttaa kiintymyssuhdekeskeinen toimintakulttuuri, myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen liittyvät osaamistarpeet koetaan eri tavoin. Opinnäytetyön tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä kiintymyssuhdekeskeinen työskentely Villa Kukkumäellä merkitsee.

Tämä opinnäytetyö kuuluu kuvailevaan empiiriseen laadulliseen tutkimukseen ja voidaan luokitella tutkimukseksi, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin jatkotutkimuksen tai kehittämisen tarpeita. Työn empiirinen osuus toteutettiin avoimena kyselynä, joka suunnattiin koko työryhmälle. Kyselyn tuottama aineisto analysoitiin käyttämällä laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Kyselyyn saadut vastaukset olivat hyvin erilaisia. Osa vastauksista oli hyvin lyhyitä, kun taas osa hyvin kuvailevia. Vastausten sisältö kertoi selkeästi omaa tarinaansa vastaajan kokemuksista kiintymyssuhdekeskeisestä työstä, mutta myös siitä, että toisille kirjallinen tuottaminen on selkeästi helpompaa kuin toisille. Aineiston analyysin perusteella saatiin muodostettua yleiskuva Villa Kukkumäen työryhmän nykyisistä näkemyksistä kiintymyssuhdetyöskentelystä sekä siitä, mitä kyseisen toimintakulttuurin kehittäminen ja eteenpäin vieminen vaatii. Työryhmän kiintymyssuhdekeskeisen työskentelytavan omaksumista koskien oli löydettävissä kaksi pääluokkaa; turvallisen arjen ja ympäristön luominen lapsille sekä lapsen traumataustan huomioiminen vuorovaikutussuhteissa. Toimintakulttuurin jatkamiseksi työryhmä kaipasi lisää koulutusta, työryhmän tukea, työkokemusta ja perehdyttämistä.