Valvotun koevapauden suorittaminen päihdekuntoutuslaitoksessa : - mahdollisuudet ja haasteet asiantuntijoiden näkökulmasta

Abstract

Valvottu koevapaus on osa Rikosseuraamuslaitoksen avoimempaan täytäntöönpanoon ja asteittaiseen vapautumiseen tähtäävää strategiaa. Valvotussa koevapaudessa vanki suorittaa enintään kuusi kuukautta rangaistuksensa loppuvaiheesta vankilan ulkopuolella esimerkiksi kotona tai kuntoutuslaitoksessa ja osallistuu hänelle määrättyyn toimintaan. Valvotun koevapauden tarkoituksena on ylläpitää ja edistää vangin valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan.

Suurin osa vangeista kärsii jonkinasteisesta päihdeongelmasta. Vangin on mahdollista suorittaa valvottu koevapaus päihdekuntoutuslaitoksessa, mutta toistaiseksi tämän mahdollisuuden käyttö on ollut vähäistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa reunaehdot valvotun koevapauden suorittamiselle päihdekuntoutuslaitoksessa sekä tuoda esiin keskeisimpiä haasteita ja mahdollisuuksia koevapausvankien sijoittamisessa päihdekuntoutuslaitokseen.

Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelimme yhdeksää eri asiantuntijaa rikosseuraamusalalta, kuntien päihdepalveluista sekä päihdekuntoutuslaitoksesta. Haastatteluiden analysointi oli luonteeltaan sisällön analyysin kaltaista teemoittelua. Tutkimustulosten mukaan suurimpia esteitä koevapauden suorittamiseen päihdekuntoutuslaitoksessa ovat päihdeongelmaisten vankien vaikea pääsy valvottuun koevapauteen, taloudellisten resurssien niukkuus sekä riittämätön yhteistyö eri alojen toimijoiden kesken. Päihdeongelmaisten vankien pääsyä valvottuun koevapauteen pitäisi edistää mahdollistamalla koevapauden nykyistä laajempi käyttö myös suljetun vankilan vangeille sekä lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

The supervised probationary freedom is a part of Finland’s Criminal Sanctions Agency’s strategy to a more open enforcement and gradual releasing process. A prisoner may be placed outside the prison in supervised probationary freedom six months prior to the release to parole at the earliest. During supervised probationary freedom the prisoner is presumed to participate in designated activities such as working, studying or drug rehabilitation. The goal of supervised probationary freedom is to support and to improve the prisoner’s ability to reintegrate into society.

The vast majority of inmates in Finland have substance abuse related problems or suffer from some degree of addiction. While it is possible to put the supervised probationary freedom into practice at a rehabilitation clinic, only a few convicts end up carrying it out this way. The objective of this thesis is to survey the preconditions of executing the supervised probationary freedom in a rehabilitation clinic and to shine a light on its fundamental challenges and possibilities.

This thesis is a qualitative study and we used focused interview as our research method. We interviewed nine specialists and professionals from the fields of correctional services, rehabilitation services and social services. We performed recursive abstraction and thematic analysis on our research material.

Our findings suggest that the most prominent challenges to executing supervised probationary freedom in a rehabilitation clinic are the challenges of placing inmates with substance abuse related problems into supervised probationary freedom, the paucity of financial resources and the insufficient co-operation between different agencies. Making supervised probationary freedom more accessible for inmates with substance abuse related problems would require extending the usage of the practice to closed prisons and increasing the amount of collaboration between different agencies.