Summaarinen riita-asia – Perintäyhtiön vastuut ja velvoitteet
Kuortti, Janina (2025)
Kuortti, Janina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063767
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin summaarista riita-asiaa koskevan haasteen laatimisen perusteita sekä käsittelyä. Koska toimeksiantajan toimiala on perintä, työssä tutkittiin myös perintäyhtiön vastuita sekä velvoitteita, jotka tulee huomioida summaaristen velkomusasioiden käsittelyssä. Työ liittyy toimeksiantajayrityksen tarpeeseen perehdyttää työntekijöitä ja kehittää juridisia prosesseja summaaristen velkomusasioiden käsittelyssä. Työssä pyrittiin selkeyttämään lukijalle haastehakemuksen käsittelyn kannalta tärkeitä perintäprosessin vaiheita, suppean haastehakemuksen laadintaprosessia, sekä perintäyhtiön lainmukaisia velvoitteita.
Tutkimuksessa käytettiin lainoppia ja kvalitatiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys rakentui perintälain, oikeudenkäymiskaaren ja hyvän perintätavan tarkasteluun, sekä lainsäädännön soveltamisen analysointiin käytännön tilanteissa. Lisäksi työssä hyödynnettiin ajankohtaista oikeuskirjallisuutta. Työn tulokset osoittivat, että suppean haastehakemuksen laadinta edellyttää tarkkaa lain ja perintäprosessien tuntemusta, sekä huolellisuutta erityisesti velallisen oikeuksien huomioimisessa. Keskeisiksi osa-alueiksi nousivat perintä- ja oikeudenkäyntikulujen rajoitukset, perintäyhtiöiden sekä velkojien velvoitteet, sekä hyvän perintätavan noudattaminen.
Työtä voidaan hyödyntää toimeksiantajayrityksessä työntekijöiden perehdytyksessä ja käytännön oppaana juridisissa prosesseissa. Johtopäätöksissä suositellaan perintäprosessien jatkuvaa arviointia ja kehittämistä lainsäädännön muutosten mukaisesti, jotta velallisten oikeuksia ja velkojien intressejä tasapainotetaan tehokkaasti.
Tutkimuksessa käytettiin lainoppia ja kvalitatiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys rakentui perintälain, oikeudenkäymiskaaren ja hyvän perintätavan tarkasteluun, sekä lainsäädännön soveltamisen analysointiin käytännön tilanteissa. Lisäksi työssä hyödynnettiin ajankohtaista oikeuskirjallisuutta. Työn tulokset osoittivat, että suppean haastehakemuksen laadinta edellyttää tarkkaa lain ja perintäprosessien tuntemusta, sekä huolellisuutta erityisesti velallisen oikeuksien huomioimisessa. Keskeisiksi osa-alueiksi nousivat perintä- ja oikeudenkäyntikulujen rajoitukset, perintäyhtiöiden sekä velkojien velvoitteet, sekä hyvän perintätavan noudattaminen.
Työtä voidaan hyödyntää toimeksiantajayrityksessä työntekijöiden perehdytyksessä ja käytännön oppaana juridisissa prosesseissa. Johtopäätöksissä suositellaan perintäprosessien jatkuvaa arviointia ja kehittämistä lainsäädännön muutosten mukaisesti, jotta velallisten oikeuksia ja velkojien intressejä tasapainotetaan tehokkaasti.