Kuraattorityön monet kasvot : toisella asteella työskentelevien kuraattorien työhyvinvoinnin tukeminen valmentavan työotteen keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata toisella asteella työskentelevien kuraattorien työnkuvaa ja työhyvinvointia valmentavan työotteen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa kuraattorien oppilashuollollista työtä, tuoda toisen asteen kuraattorin työnkuvaa näkyvämmäksi sekä lisätä kuraattorien työhyvinvointia. Opinnäytetyön kehittämistehtävä kohdentui Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten keskisellä alueella työskentelevien toisen asteen kuraattorien työhön.

Opinnäytetyön tietoperustassa on tarkasteltu toisella asteella, eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tehtävää kuraattorityötä sekä kuraattorien työhyvinvointia. Tietoperustassa on käsitelty työhön valittuja valmentavan työotteen menetelmiä, opiskeluhuoltoon liittyneitä aiempia tutkimuksia sekä sosiaalityössä kohdattavia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tietoperustassa on myös esitelty Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiset tavoitteet, jotka liittyvät olennaisesti kuraattorien työn tavoitteisiin sosiaalialan ammattilaisina.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin kuraattorin työnkuvaa autoetnografian, eli omaelämänkerrallisen kenttämuistiinpanoista kootun päiväkirjan sekä yhdeksälle toisella asteella työskentelevälle kuraattorille toteuttamien puolistrukturoitujen haastatteluin keinoin. Haastatteluissa kartoitettiin kuraattorien kohtaamia psykososiaalisia sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka kumpusivat autoetnografiasta.

Autoetnografiassa ja kuraattoreille toteutetuissa haastatteluissa ilmeni psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka näkyivät työn hallittavuuteen liittyvinä haasteina, eli hallitsemattomana tietotulvana ja tietomääränä, päällekkäisenä työnä, työn vastuullisuuden tuomana kuormittuneisuutena sekä työn keskeytymisinä. Tuloksissa ilmeni myös kuormitustekijöitä, jotka liittyivät opiskelijoiden haastaviin tilanteisiin ja mielenterveydellisiin pulmiin. Kuraattorit kokivat toisinaan empaattista väsymistä, avuttomuuden tunteita, yksinäisyyttä sekä ammatillista epävarmuutta silloin, kun opiskelijoiden tilanteet kuvautuivat kompleksisina.

Kuraattorien työhyvinvointiin vaikuttivat merkittävästi työyhteisön ja esihenkilön tuki, työhön liittyvä autonominen suunnittelu, riittävät tauot työpäivien aikana, yhteisöllinen ja omalla persoonalla tehtävä omannäköinen työ, johon liittyvät myös ammatillista osaamista kehittävät täydennyskoulutukset, oppilaitoksissa tehtävä yhteisöllinen työ sekä yhteistyö opiskelijoiden saaman tuen kannalta hyödyllisten palveluntuottajien kanssa. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella toisen asteen kuraattorien säännölliset tapaamiset lisäsivät kuraattorien työhyvinvointia ja ovat työhyvinvoinnin näkökulmasta kehittämisen arvoisia. Tämän lisäksi kuraattorien psykososiaalisia kuormitustekijöitä tulisi tarkastella säännöllisemmin, kehittää yhteistyötä opiskeluhuollon ulkopuolisten tahojen kanssa sekä tarkastella kuraattorien mahdollisuuksia yhteisöllisen tuen toteuttamisessa.