”Meidän pitäisi näkyä enemmän” : Suomen Paralympiakomitean sidosryhmien näkemyksiä toimintarajoitteisen henkilön liikkumisen edistämisestä

Abstract

Toimintarajoitteisuuden määritelmään alle lukeutuu lähes kolmasosa Suomen väestöstä, mikä vastaa lasten ja nuorten osuutta väestössä. Silti toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua ja toteuttaa itseään ovat heikommat kuin valtaväestöllä. Toimintarajoitteisen henkilön osallistumista estävät usein tiedon puute itselle kuuluvista oikeuksista ja etuuksista, vaikeus löytää itselle mieluista harrastusta ja liikuntamuotoa sekä asiakaskunnan monimuotoisuus.

Valtio velvoittaa eri toimijoita toteuttamaan toimintarajoitteisille henkilöille suunnattua harrastus- ja liikuntatoimintaa, jolla pyritään lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja ehkäisemään kansanterveydelliseksi riskiksi kehittynyttä väestön inaktiivisuutta. Eri tahojen toimintaa liikunnan parissa ohjaavat hallituksen linjaukset sekä eri toimijoiden keskinäiset toimintasuunnitelmat, joissa toistuvia teemoja ovat yhdenvertaisuus sekä laadukas harrastamisen ja urheilun ympäristö.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Sen tavoitteena oli kartoittaa Suomen Paralympiakomitean keskeisien sidosryhmien käsityksiä toimintarajoitteisuudesta, liikunnan edistämisestä ja Paralympiakomitean toiminnasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla ryhmähaastattelulla Paralympiakomitean sidosryhmien edustajilta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tuloksissa keskeisiksi haasteiksi toimintarajoitteisen henkilön liikunnan edistämissä nousee henkilön puutteellinen tietämys hänelle kuuluvista palveluista ja harrastamisen mahdollisuuksista sekä ohjaajien puutteellinen tieto toiminnan soveltamisesta. Toimintarajoitteisilla henkilöillä on haasteita saada liikkumiseen tarvitsemaansa tukea ja apuvälineitä. Heille suunnattua toimintaa järjestetään keskitetysti suurissa kaupungeissa, jolloin kulkeminen ja saavutettavuus koituvat esteeksi liikunnan harrastamiselle. Toimintarajoitteisen henkilön liikkumista edistää tiedon monipuolinen jakaminen, matalan kynnyksen mahdollisuudet kokeilla erilaisia lajeja ja hyväksyvä ilmapiiri.

Suomen Paralympiakomitean toimintaan liittyen tuloksissa nousee toiveeksi asiantuntijatyöhön keskittyminen, yhteistöiden ja verkostojen vaaliminen sekä hyödyntäminen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Siltä toivotaan selkeyttä huippu-urheiluun sekä panostamista brändin kehittämiseen kaikkien toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisen edistäjänä. Paralympiakomiteaa kehotetaan luopumaan käytännön työstä ja asiakkaiden liikuttamisesta sekä jakamaan vastuuta esimerkiksi lajiliitoille, jotta niillä olisi mahdollisuus tukea jäsenseurojaan järjestämään laadukasta soveltavan liikunnan toimintaa asiakkailleen.