Priorisoinnin kehittäminen tuotannonohjauksen ja terästuotannon välillä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan priorisointiprosessia tuotannonohjauksen ja terästuotannon välillä. Priorisoinnin toimivuus on kriittinen tekijä tuotannon tehokkuuden, toimitusvarmuuden ja asiakastyytyväisyyden kannalta. Työssä kartoitettiin nykytilanne, tunnistettiin haasteita ja ristiriitoja sekä etsittiin keinoja prosessin kehittämiseksi. Kapeikkoteorian ja Eisenhower-matriisin soveltaminen auttoi hahmottamaan priorisoinnin keskeisiä tekijöitä ja ohjasi työohjeen laadintaa.

Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa haastateltiin tuotannonsuunnittelijoita, toiminnanohjaajaa ja konvertterin vuorotyönjohtajia. Haastattelut toivat esiin merkittävimpiä pullonkauloja, kuten vuorojen väliset erot toimintatavoissa, tuotannolliset haasteet sekä järjestelmiin liittyvät kehityskohteet. Haastattelujen pohjalta laadittiin työohje, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää priorisointikäytäntöjä ja parantaa prosessin läpinäkyvyyttä. Työohjetta testattiin käytännössä kokeilujakson aikana, jonka jälkeen sen toimivuutta arvioitiin palautekyselyllä.

Työn tuloksena syntyi työohje, joka yhtenäistää priorisointikäytäntöjä ja selkeyttää prosessia. Työohjeen avulla pyrittiin siihen, että kaikilla on yhteinen päämäärä ja yhteiset toimintatavat priorisointiprosessissa. Tavoitteena oli myös korostaa priorisoinnin ja sen onnistumisen seurannan tärkeyttä. Työohjeen aktiivinen noudattaminen ja järjestelmäkehitykset tukevat prosessin tehokkuutta, millä on vaikutuksia myös asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi järjestelmiin liittyvät kehitysehdotukset, erityisesti priorisointimerkkien määrän lisääminen, tekisivät priorisointiprosessista sujuvampaa ja käytännöllisempää.

Priorisointiprosessin kehittäminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, yhteistyötä ja järjestelmällistä kehitystyötä. Työohjeen käyttöönotto selkeytti priorisointia ja yhtenäisti käytäntöjä, mutta sen vaikutusten vakiinnuttaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Lisäksi tehokkaan priorisoinnin varmistamiseksi on hyödyllistä kehittää henkilöstön osaamista ja ymmärrystä koko priorisointiprosessiin vaikuttavista tekijöistä ja rajoitteista. Mahdollisen jatkokehityskohteena voitaisiin selvittää tarkemmin järjestelmien kehittämistä priorisoinnin näkökulmasta, jotta priorisointiprosessia voitaisiin edelleen parantaa.

The aim of this thesis was to develop the prioritization process between production control and steel production at SSAB Europe OY’s Raahe steel factory. The effectiveness of the prioritization process is a critical factor for production efficiency, delivery reliability and customer satisfaction. The thesis assessed the current state, identified challenges and conflicts and explored ways to improve the process. The application of the Theory of Constraints and the Eisenhower matrix helped to outline key aspects of prioritization and guided the preparation of the work instruction.

The data was collected through semi-structured interviews with production planners, the operations manager and shift supervisors of the converter. The interviews revealed significant bottlenecks, such as differences in operating methods between shifts, production-related challenges and areas for system improvement. Based on the interviews, the work instruction was developed to standardize prioritization practices and enhance process transparency. The work instruction was tested in practice during a trial period, after which its effectiveness was evaluated through a feedback survey.

As a result, the work instruction was created to standardize prioritization practices and clarify the process. The goal was to ensure a shared objective and unified operating methods in the prioritization process. Additionally, the work instruction aimed to emphasize the importance of prioritization and the monitoring of its success. Adhering to the work instruction and implementing system improvements support process efficiency, which also impacts customer satisfaction. Furthermore, system development proposals, particularly increasing the number of prioritization tags, would make the prioritization process smoother and more practical.

The development of the prioritization process requires continuous monitoring, collaboration and systematic improvement efforts. The implementation of the work instruction clarified prioritization and unified practices, but establishing its effects requires long-term commitment. Additionally, to ensure effective prioritization, it is beneficial to enhance employees’ skills and understanding of the factors and constraints influencing the entire prioritization process. As a potential area for further development, system improvements could be explored in more detail from the perspective of prioritization to further enhance the prioritization process.