Viestinnän merkitys perhekeskustoiminnan vakiinnuttamisessa : perhekeskuksen viestintäsuunnitelma
Breilin, Anni-Leena (2025)
Breilin, Anni-Leena
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174420
Tiivistelmä
Perhekeskus on laaja palveluiden kokonaisuus, johon kuuluu lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Perhekeskus kokoaa yhteen, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan palvelut sekä seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijat. Perhekeskus koostuu laajasta joukosta eri toimijoita, jolloin myös viestinnän merkitys eri organisaatioiden sekä toimijoiden välillä korostuu. Viestintää tapahtuu koko ajan, joten sitä ei myöskään voi välttää. Suunnitelmallisuus auttaa viestinnän toteuttamisessa ja rakentamaan tarvittavia verkostoja. Omassa organisaatiossa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä, samalla tavalla se on tärkeää myös ulkoisten sidosryhmien kanssa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tuoda näkyviin viestinnän mahdollisuudet ja tärkeys perhekeskuskehittämisessä sekä -toiminnassa. Tavoitteena on luoda Lapin hyvinvointialueen perhekeskustoimijoille yhteistä näkemystä perhekeskuksen viestinnästä ja lisätä tietoisuutta sekä ymmärrystä viestinnän merkityksestä perhekeskustoiminnan vakiinnuttamisessa. Tarkoituksena on avata viestinnän merkitystä perhekeskuskehittämisessä ja tukea perhekeskustoiminnan vakiinnuttamista viestinnän keinoin tuottamalla perhekeskuksen viestintäsuunnitelma. Perhekeskuksen viestintäsuunnitelman on tarkoitus liittää perhekeskuksen toimintasuunnitelmaan.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimusta sekä monimenetelmätutkimusta. Määrällinen aineisto kerättiin sähköisesti Webropol- kyselyllä (N57) sekä laadullisesti kahden työpajatyöskentelyn kautta. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol- ohjelman omalla analyysityökalulla ja kyselyssä olleet kaksi avointa kysymystä analysointiin aineistolähtöisesti sisällön analyysiä hyödyntämällä. Työpajojen aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Kyselyn ja työpajojen kautta pyrittiin ymmärtämään paremmin viestinnän nykytilaa sekä mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan vakiintumisessa sekä tuottamaan konkreettinen suunnitelma viestintään perhekeskuksessa.
Kehittämistyön lopputuotteena syntynyt perhekeskuksen viestintäsuunnitelma tarjoaa perhekeskustoimijoille yhteistä näkemystä perhekeskusviestinnän merkityksestä toiminnan vakiinnuttamisessa sekä toimintakulttuurin muutoksessa. Monitoimijaisen yhteistyön ja monikanavaisen viestinnän avulla voidaan parantaa tiedonkulkua, lisätä perhekeskuksen tunnettuutta ja sitouttaa ammattilaisia sekä toimijoita. Viestinnän avulla myös tunnettuus ja tietoisuus perhekeskuksista lisääntyy asukkaille. Kyselytulokset vahvistivat viestinnän merkitystä ja osoittivat tarpeen selkeälle viestintäsuunnitelmalle, joka tukee eri toimijoiden yhteistyötä. Onnistunut viestintä edistää yhteisen ymmärryksen muodostumista ja auttaa perhekeskusverkostoa toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tuoda näkyviin viestinnän mahdollisuudet ja tärkeys perhekeskuskehittämisessä sekä -toiminnassa. Tavoitteena on luoda Lapin hyvinvointialueen perhekeskustoimijoille yhteistä näkemystä perhekeskuksen viestinnästä ja lisätä tietoisuutta sekä ymmärrystä viestinnän merkityksestä perhekeskustoiminnan vakiinnuttamisessa. Tarkoituksena on avata viestinnän merkitystä perhekeskuskehittämisessä ja tukea perhekeskustoiminnan vakiinnuttamista viestinnän keinoin tuottamalla perhekeskuksen viestintäsuunnitelma. Perhekeskuksen viestintäsuunnitelman on tarkoitus liittää perhekeskuksen toimintasuunnitelmaan.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimusta sekä monimenetelmätutkimusta. Määrällinen aineisto kerättiin sähköisesti Webropol- kyselyllä (N57) sekä laadullisesti kahden työpajatyöskentelyn kautta. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol- ohjelman omalla analyysityökalulla ja kyselyssä olleet kaksi avointa kysymystä analysointiin aineistolähtöisesti sisällön analyysiä hyödyntämällä. Työpajojen aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Kyselyn ja työpajojen kautta pyrittiin ymmärtämään paremmin viestinnän nykytilaa sekä mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan vakiintumisessa sekä tuottamaan konkreettinen suunnitelma viestintään perhekeskuksessa.
Kehittämistyön lopputuotteena syntynyt perhekeskuksen viestintäsuunnitelma tarjoaa perhekeskustoimijoille yhteistä näkemystä perhekeskusviestinnän merkityksestä toiminnan vakiinnuttamisessa sekä toimintakulttuurin muutoksessa. Monitoimijaisen yhteistyön ja monikanavaisen viestinnän avulla voidaan parantaa tiedonkulkua, lisätä perhekeskuksen tunnettuutta ja sitouttaa ammattilaisia sekä toimijoita. Viestinnän avulla myös tunnettuus ja tietoisuus perhekeskuksista lisääntyy asukkaille. Kyselytulokset vahvistivat viestinnän merkitystä ja osoittivat tarpeen selkeälle viestintäsuunnitelmalle, joka tukee eri toimijoiden yhteistyötä. Onnistunut viestintä edistää yhteisen ymmärryksen muodostumista ja auttaa perhekeskusverkostoa toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena.