Hevostoiminta sosiaalipedagogisena työmenetelmänä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoittavien lastensuojelun sijaishoitoyksiköiden työntekijöiden kokemuksia, näkemyksiä ja asenteita liittyen hevostoiminnan käyttämiseen ja kehittämiseen työmenetelmänä. Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla tarkoitetaan sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemista ja syntyneiden vaurioiden kuntouttamista hevosten kanssa tapahtuvan yhteisöllisen toiminnan avulla. Tutkimustehtävinä oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutukseen osallistumiseen, miten alan ammattihenkilöt kokevat suhtautumisen hevostoimintaan työmenetelmänä, millaisia vaikutuksia hevostoiminnalla on havaittu olevan lastensuojelun sijaishoitoyksiköissä sekä mitkä ovat työntekijöiden mukaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan suurimpia kehityshaasteita. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta asiasta sekä tuottaa tietoa alan toimijoille.

Tutkimus on kvantitatiivinen, mutta se sisältää myös laadullisia ominaisuuksia. Tutkimus toteutettiin survey-tyyppisenä käyttäen postikyselyä tutkimusmenetelmänä, kysely oli puolistrukturoitu. Lomakkeita lähetettiin yhteensä kahdeksaan ennalta valittuun yksikköön, joista neljästä saatiin vastauksia yhteensä 15. Potentiaalisia vastaajia näissä neljässä yksikössä oli yhteensä 30, joten vastausprosentiksi muodostuu 50. Saatu aineisto siirrettiin tie-tokoneelle, ja avoimet vastaukset purettiin sisällön analyysiä käyttäen. Tutkimuksella ei pyritä yleistettävyyteen, vaan ymmärtävään lähestymistapaan. Mukana on myös jonkin verran selittävään lähestymistapaan viittaavaa tilastollista analyysia.

Tutkimustulosten mukaan kouluttautuminen riippuu työnantajan antamasta tuesta asialle, sekä siitä, onko sitä tarjolla. Tämä viittaa siihen, että työnantajalla on merkittävä rooli. Useimmiten kouluttautumisen motiiviksi kerrottiin oman tiedon lisääminen. Mikäli koulutusta ei edes harkittu, perusteluksi mainittiin useimmiten pitkä työkokemus tai aiheeseen perehtynyt työtoveri. Koulusta kohtaan oli kuitenkin selvästi havaittavissa kiinnostusta. Tutkimustulosten mukaan hevostoimintaa arvostetaan ja hyödynnetään sosiaalipedagogisena toimintamenetelmänä vielä melko vähän, ja sen sosiaalipedagogisesta ulottuvuudesta tiedetään niin ikään melko vähän. Hevostoiminnan vaikutusten on havaittu olevan moninaisia ja enimmäkseen positiivisia. Suurimmat kehityshaasteet liittyvät työntekijöiden mukaan tietoisuuden lisäämiseen.

The purpose of this research was to chart temporary care unit’s employees’ experiences, opinions and attitudes to using horse activity as a method of social pedagogy. Socio-pedagogic horse activity means supporting social growth and welfare and rehabilitating the damages that are already caused with the help of communal horse activity. My research tasks were to solve what reasons affect to employees will to obtain special education on socio-pedagogic horse activity, how these professionals experience the common attitude towards horse activity as method, what kinds of effects have been noticed that horses have on children/youngsters in temporary care units and what are the biggest challenges when it comes to socio-pedagogic horse activity’s development.

The research is a quantitative survey-study but it includes also qualitative features. The questionnaire was half-structured and they were sent to eight units which were chosen be-forehand. Four of those units participated to this research and 15 employees gave their an-swers. In these four units there were all in all 30 potential respondents so the reply percent was 50. The analyzed survey material was computerized. The received answers from open questions were analyzed by using content analysis. This research did not aim at generalization, but to understanding approach. There is some statistic analysis involved which refers to explanatory approach.

According to results it depends on employer’s support if an employee wants to get some special education about using horse activity as a socio-pedagogic method. It depends also on the fact, if there is education available at the time when they could participate. These facts refer to employer’s great role in this issue. Mostly the motive of having this education was improving own knowledge. If somebody was not interested in having more education the reason was mostly either long work history or having colleague who is specialized on horse activity. There seemed to be lot of interest towards special education. According to results, horse activity is appreciated and utilized rather slightly and its socio-pedagogic di-mension is also quite unknown. The effects of using horse activity are considered to be various and mostly positive. The biggest challenges according to employees concern about increasing awareness.