Hevostoiminta sosiaalipedagogisena työmenetelmänä
Lätti, Eeva (2007)
Lätti, Eeva
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194507
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoittavien lastensuojelun sijaishoitoyksiköiden työntekijöiden kokemuksia, näkemyksiä ja asenteita liittyen hevostoiminnan käyttämiseen ja kehittämiseen työmenetelmänä. Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla tarkoitetaan sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemista ja syntyneiden vaurioiden kuntouttamista hevosten kanssa tapahtuvan yhteisöllisen toiminnan avulla. Tutkimustehtävinä oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutukseen osallistumiseen, miten alan ammattihenkilöt kokevat suhtautumisen hevostoimintaan työmenetelmänä, millaisia vaikutuksia hevostoiminnalla on havaittu olevan lastensuojelun sijaishoitoyksiköissä sekä mitkä ovat työntekijöiden mukaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan suurimpia kehityshaasteita. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta asiasta sekä tuottaa tietoa alan toimijoille.
Tutkimus on kvantitatiivinen, mutta se sisältää myös laadullisia ominaisuuksia. Tutkimus toteutettiin survey-tyyppisenä käyttäen postikyselyä tutkimusmenetelmänä, kysely oli puolistrukturoitu. Lomakkeita lähetettiin yhteensä kahdeksaan ennalta valittuun yksikköön, joista neljästä saatiin vastauksia yhteensä 15. Potentiaalisia vastaajia näissä neljässä yksikössä oli yhteensä 30, joten vastausprosentiksi muodostuu 50. Saatu aineisto siirrettiin tie-tokoneelle, ja avoimet vastaukset purettiin sisällön analyysiä käyttäen. Tutkimuksella ei pyritä yleistettävyyteen, vaan ymmärtävään lähestymistapaan. Mukana on myös jonkin verran selittävään lähestymistapaan viittaavaa tilastollista analyysia.
Tutkimustulosten mukaan kouluttautuminen riippuu työnantajan antamasta tuesta asialle, sekä siitä, onko sitä tarjolla. Tämä viittaa siihen, että työnantajalla on merkittävä rooli. Useimmiten kouluttautumisen motiiviksi kerrottiin oman tiedon lisääminen. Mikäli koulutusta ei edes harkittu, perusteluksi mainittiin useimmiten pitkä työkokemus tai aiheeseen perehtynyt työtoveri. Koulusta kohtaan oli kuitenkin selvästi havaittavissa kiinnostusta. Tutkimustulosten mukaan hevostoimintaa arvostetaan ja hyödynnetään sosiaalipedagogisena toimintamenetelmänä vielä melko vähän, ja sen sosiaalipedagogisesta ulottuvuudesta tiedetään niin ikään melko vähän. Hevostoiminnan vaikutusten on havaittu olevan moninaisia ja enimmäkseen positiivisia. Suurimmat kehityshaasteet liittyvät työntekijöiden mukaan tietoisuuden lisäämiseen.
Tutkimus on kvantitatiivinen, mutta se sisältää myös laadullisia ominaisuuksia. Tutkimus toteutettiin survey-tyyppisenä käyttäen postikyselyä tutkimusmenetelmänä, kysely oli puolistrukturoitu. Lomakkeita lähetettiin yhteensä kahdeksaan ennalta valittuun yksikköön, joista neljästä saatiin vastauksia yhteensä 15. Potentiaalisia vastaajia näissä neljässä yksikössä oli yhteensä 30, joten vastausprosentiksi muodostuu 50. Saatu aineisto siirrettiin tie-tokoneelle, ja avoimet vastaukset purettiin sisällön analyysiä käyttäen. Tutkimuksella ei pyritä yleistettävyyteen, vaan ymmärtävään lähestymistapaan. Mukana on myös jonkin verran selittävään lähestymistapaan viittaavaa tilastollista analyysia.
Tutkimustulosten mukaan kouluttautuminen riippuu työnantajan antamasta tuesta asialle, sekä siitä, onko sitä tarjolla. Tämä viittaa siihen, että työnantajalla on merkittävä rooli. Useimmiten kouluttautumisen motiiviksi kerrottiin oman tiedon lisääminen. Mikäli koulutusta ei edes harkittu, perusteluksi mainittiin useimmiten pitkä työkokemus tai aiheeseen perehtynyt työtoveri. Koulusta kohtaan oli kuitenkin selvästi havaittavissa kiinnostusta. Tutkimustulosten mukaan hevostoimintaa arvostetaan ja hyödynnetään sosiaalipedagogisena toimintamenetelmänä vielä melko vähän, ja sen sosiaalipedagogisesta ulottuvuudesta tiedetään niin ikään melko vähän. Hevostoiminnan vaikutusten on havaittu olevan moninaisia ja enimmäkseen positiivisia. Suurimmat kehityshaasteet liittyvät työntekijöiden mukaan tietoisuuden lisäämiseen.