Sepelvaltimotautipotilaiden käsityksiä saamastaan koronaariangiografiaohjauksesta
Läspä, Elina; Läspä, Solveig (2007)
Läspä, Elina
Läspä, Solveig
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194523
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi koronaariangiografiapotilaat arvioivat saamaansa tietoa potilasohjauksesta, ja miten he arvioivat potilasohjaustilanteen toteutumista. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat sepelvaltimotaudin synty, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja hoitomuodot sekä ohjaus. Tekemämme tutkimus on kvantitatiivinen.
Teimme tutkimuksen Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Yhteistyö sujui hyvin ja luontevasti, eikä ongelmia esiintynyt. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kyselylomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä ja kyselylomake jaettiin seitsemälle- kymmenelle koronaariangiografiatutkimuksessa käyneelle potilaalle, vastausprosentiksi tuli 84. Vastaajat olivat iältään 50 - 80-vuotiaita. Miehiä oli 53 % ja naisia 46 %. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin SPSS 13.0 Windows-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksestamme selvisi, että koronaariangiografiapotilaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Suurin osa potilaista (59 %) vastasi saaneensa erittäin hyvin ohjausta ennen sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Potilaista 37 % vastasi saaneensa hyvää ohjausta ja vain 4 % potilaista oli sitä mieltä, että heidän saamansa ohjaus oli kohtalaista. Suurin osa (56%) potilaista vastasi ohjauksen olevan erittäin hyvin ymmärrettävässä muodossa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella nähdään potilasohjauksessa ilmenevät kehittämisalueet. Potilaista 22 % vastasi varjoainekuvauksen vaaroja koskevan ohjauksen olleen huonoa ja 24 % piti ohjausta kohtalaisena. Vastaajat olisivat myös halunneet ottaa omaisia enemmän ohjaustilanteeseen mukaan. Potilaista 33 % vastasi, että heillä oli kohtalainen tai huono mahdollisuus ottaa omaisia mukaan ohjaustilanteeseen. Vastaajat olivat hieman tyytyväisempiä sydänpoliklinikalta saamaansa ohjaukseen verrattuna osaston sairaanhoitajilta saatuun ohjaukseen. Esimerkiksi ohjaustilanne koettiin rauhallisemmaksi sydänpoliklinikalla.
Teimme tutkimuksen Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Yhteistyö sujui hyvin ja luontevasti, eikä ongelmia esiintynyt. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kyselylomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä ja kyselylomake jaettiin seitsemälle- kymmenelle koronaariangiografiatutkimuksessa käyneelle potilaalle, vastausprosentiksi tuli 84. Vastaajat olivat iältään 50 - 80-vuotiaita. Miehiä oli 53 % ja naisia 46 %. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin SPSS 13.0 Windows-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksestamme selvisi, että koronaariangiografiapotilaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Suurin osa potilaista (59 %) vastasi saaneensa erittäin hyvin ohjausta ennen sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Potilaista 37 % vastasi saaneensa hyvää ohjausta ja vain 4 % potilaista oli sitä mieltä, että heidän saamansa ohjaus oli kohtalaista. Suurin osa (56%) potilaista vastasi ohjauksen olevan erittäin hyvin ymmärrettävässä muodossa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella nähdään potilasohjauksessa ilmenevät kehittämisalueet. Potilaista 22 % vastasi varjoainekuvauksen vaaroja koskevan ohjauksen olleen huonoa ja 24 % piti ohjausta kohtalaisena. Vastaajat olisivat myös halunneet ottaa omaisia enemmän ohjaustilanteeseen mukaan. Potilaista 33 % vastasi, että heillä oli kohtalainen tai huono mahdollisuus ottaa omaisia mukaan ohjaustilanteeseen. Vastaajat olivat hieman tyytyväisempiä sydänpoliklinikalta saamaansa ohjaukseen verrattuna osaston sairaanhoitajilta saatuun ohjaukseen. Esimerkiksi ohjaustilanne koettiin rauhallisemmaksi sydänpoliklinikalla.