ACE-kokemusten vaikutukset aikuisuuden mielenterveys- ja päihdeongelmiin
Karttunen, Amanda; Kujala, Noora (2025)
Karttunen, Amanda
Kujala, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174401
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ihmiset kokevat ACE-kokemusten (Adverse Childhood Experiences) vaikutuksen aikuisuuden mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli teoriaan peilaten tuottaa aiheesta kokemuksellista tietoa, koska aiheesta keskustelu on vielä vähäistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: ”Miten ACE-kokemukset vaikuttavat aikuisuuden mielenterveys- ja päihdeongelmiin?”
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ACE-kokemusten taustaan ja määritellään käsitteet. Teoria keskittyy ACE-kokemusten käsittelyyn, minkä lisäksi sivuaa myös mielenterveys ja päihdeongelmia yleisellä tasolla sekä niiden nykytilannetta Suomessa. Lisäksi syvennytään käsittelemään myös ACE-kokemusten biologisia mekanismeja ja psykologisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Päihdehoitokeskus Ridasjärvi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastatteluja toteutettiin neljä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen päihdepalveluissa. Sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisesti.
Tuloksista nousi paljon kokemusperäistä tietoa ACE-kokemusten vaikutuksista niin mielenterveys- ja päihdeongelmiin kuin muuhunkin toimintaan. Tulosten perusteella ACE-kokemukset vaikuttavat mielenterveysongelmiin eniten aiheuttamalla tunne-elämän ja itsetunnon haasteita. Ahdistuksen ja masennuksen kokemukset olivat yleisimpiä aineistosta nousseita ongelmia. Aineistosta kävi myös ilmi, että haastateltavat kokivat ACE-kokemusten vaikuttaneen heidän päihteiden käyttöönsä. Tämä näkyi esimerkiksi päihteiden käytön sallimisena kotona, kotoa opittuna mallina, itselääkitsemisenä ja ylisukupolvisuutena. ACE-kokemuksilla oli myös vaikutus haastateltavien toimintaan esimerkiksi ihmissuhteissa, väkivallan käytössä ja työkyvyssä.
Saadut tulokset vastasivat tutkimusasetelman ennakkoajatuksia. Johtopäätöksinä todettiin esimerkiksi ACE-kokemusten aiheuttavan tunnetaitojen puutteellista kehittymistä, itsetunnon alentumista, ahdistuksen lisääntymistä sekä itsetuhoisuutta. Lisäksi elämänhallinnan vaikeudet ja opittu normalisoitunut käsitys päihteidenkäytöstä nousi aineistosta esiin.
Tämän opinnäytetyön pohjalta nousi esille myös mahdollisia uusia opinnäytetyöaiheita. ACE-tietoisuus on vielä vähäistä, joten eri sosiaali- ja terveyspalveluiden ACE-tietoisuuden kattavuudesta olisi mahdollista tehdä tutkimuksellinen opinnäytetyö. Lisäksi kehittämismuotoisen opinnäytetyön voisi tehdä ACE-tietoisuuden lisäämisestä eri palveluissa ja ammattilaisten keskuudessa sosiaali- ja terveysaloilla.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ACE-kokemusten taustaan ja määritellään käsitteet. Teoria keskittyy ACE-kokemusten käsittelyyn, minkä lisäksi sivuaa myös mielenterveys ja päihdeongelmia yleisellä tasolla sekä niiden nykytilannetta Suomessa. Lisäksi syvennytään käsittelemään myös ACE-kokemusten biologisia mekanismeja ja psykologisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Päihdehoitokeskus Ridasjärvi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastatteluja toteutettiin neljä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen päihdepalveluissa. Sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisesti.
Tuloksista nousi paljon kokemusperäistä tietoa ACE-kokemusten vaikutuksista niin mielenterveys- ja päihdeongelmiin kuin muuhunkin toimintaan. Tulosten perusteella ACE-kokemukset vaikuttavat mielenterveysongelmiin eniten aiheuttamalla tunne-elämän ja itsetunnon haasteita. Ahdistuksen ja masennuksen kokemukset olivat yleisimpiä aineistosta nousseita ongelmia. Aineistosta kävi myös ilmi, että haastateltavat kokivat ACE-kokemusten vaikuttaneen heidän päihteiden käyttöönsä. Tämä näkyi esimerkiksi päihteiden käytön sallimisena kotona, kotoa opittuna mallina, itselääkitsemisenä ja ylisukupolvisuutena. ACE-kokemuksilla oli myös vaikutus haastateltavien toimintaan esimerkiksi ihmissuhteissa, väkivallan käytössä ja työkyvyssä.
Saadut tulokset vastasivat tutkimusasetelman ennakkoajatuksia. Johtopäätöksinä todettiin esimerkiksi ACE-kokemusten aiheuttavan tunnetaitojen puutteellista kehittymistä, itsetunnon alentumista, ahdistuksen lisääntymistä sekä itsetuhoisuutta. Lisäksi elämänhallinnan vaikeudet ja opittu normalisoitunut käsitys päihteidenkäytöstä nousi aineistosta esiin.
Tämän opinnäytetyön pohjalta nousi esille myös mahdollisia uusia opinnäytetyöaiheita. ACE-tietoisuus on vielä vähäistä, joten eri sosiaali- ja terveyspalveluiden ACE-tietoisuuden kattavuudesta olisi mahdollista tehdä tutkimuksellinen opinnäytetyö. Lisäksi kehittämismuotoisen opinnäytetyön voisi tehdä ACE-tietoisuuden lisäämisestä eri palveluissa ja ammattilaisten keskuudessa sosiaali- ja terveysaloilla.