Päätöksentekoon vaikuttavat tekijät täydennyspalvelukseen siirryttäessä ja täydennyspalveluksesta viestimisen kehittäminen

Abstract

Täydennyspalveluskoulutukseen on viimeisten kahden vuoden aikana hakeutunut ennätysmäärä henkilöitä. Tämä opinnäytetyö käsittelee päätöksenteon ilmiöitä täydennyspalvelukseen siirryttäessä sekä miten viestintää täydennyspalveluksesta voidaan tutkimuksesta saatujen vastausten perusteella kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Siviilipalveluskeskus ja tulosten perusteella Siviilipalveluskeskus sai kehittämisehdotuksia täydennyspalveluksesta viestimiseen.

Tietoperustassa käsitellään täydennyspalvelukseen hakeutumista, mahdollisia päätöksentekoon vaikuttaneita tapahtumia, päätöksentekoa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä viestintää. Kehittämisen kohteena oli tunnistaa täydennyspalveluksesta viestimisen ongelmakohtia ja etsiä ratkaisuja niihin. Tutkimus toteutettiin laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistäen. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 2664 henkilölle, jotka oli hyväksytty täydennyspalvelukseen 1.1.-31.8.2024 välisenä aikana. Tulokset ryhmiteltiin kyselylomakkeessa olleiden kysymysten pohjalta teemoittain sekä määrällisesti että laadullisesti.

Täydennyspalvelukseen hakeutumisessa Suomen liittyminen Natoon oli eniten valittu syy päätöksenteossa. Vakaumus oli toiseksi eniten valittu syy. Muita syitä olivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, hakijan ikä, terveydelliset ja perheeseen liittyvät syyt sekä pettymys Suomen hallituksen politiikkaan ja Puolustusvoimiin. Käytännön syitä olivat muun muassa kasvanut perhe, lapsen huoli, puolison tai omaisen sairaus, toistuvat kertausharjoituskutsut, kertausharjoitusten välttäminen, ja haluttomuus tuhlata oma elämä sotimiseen. Sijoituspaikka reservissä ei ollut mieluinen, se koettiin turhaksi tai sitä ei edes tiedetty.

Enemmistö vastaajista oli täydennyspalveluksesta viestimiseen tyytyväisiä. Eniten tietoa täydennyspalveluksesta oli saatu internetistä verkkosivuilta. Tietoa oli löydetty myös tiedotusvälineiden kautta, sosiaalisesta mediasta ja keskustelupalstoilta. Tiedotusvälineiden ajankohtaisella keskustelulla oli myös merkitystä tiedon saannissa.

Tutkimuksessa tunnistettiin heuristiikkoja ja ajatusharhoja, jotka olivat voineet vaikuttaa päätöksenteossa. Verkkosivuja oli käytetty eniten tiedonhaussa, ja tämän perusteella voidaan päätellä, että Siviilipalveluskeskuksen verkkosivujen kehittäminen on tärkein kehittämiskohde täydennyspalveluksesta viestimiseen.

Avointa, julkista keskustelua täydennyspalveluksesta vaihtoehtona reserville toivottiin yhteiskuntaan. Siviilipalveluskeskuksen rooli ja merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään vaikuttajana, kun siviili- ja täydennyspalvelus linkittyy selvemmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitoon kriisitilanteissa. Kokonaisturvallisuusrekisteri on erittäin ajankohtainen asia, ja Siviilipalveluskeskuksen onkin syyttä pitää yllä keskustelua siviilipalveluksesta ja kokonaisturvallisuusrekisteristä eri tahojen välillä.