Luontoaiheinen aistitila muistisairaiden ikäihmisten asumisyksikköön
Ahlqvist, Ursula; Parviainen, Niina; Soisalo, Sanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503204651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503204651
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa luontoaiheinen aistitila palveluasumisyksikössä asuville muistisairaille ikäihmisille. Tavoitteena oli mahdollistaa aistitilan keinoin turvallinen ja esteetön luontokokemus muistiyksikössä ympärivuorokautisesti asuville muistisairaille ikäihmisille. Toimeksiantajana toimi Kaarikeskussäätiö. Aistitila toteutettiin Viljonkoti yksikköön, joka on iäkkäiden muistisairaiden ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin aluksi aistien merkitystä ihmiselle, ikääntymisen aikaansaamia muutoksia aisteissa, dementiatason muistisairauksia ja niiden hoitomuotoja sekä muistisairaan asuinympäristöä. Lisäksi perehdyttiin luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja multisensoriseen toimintaan.
Konstruktiivisen tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi eteni lineaarisesti tavoitteen määrittelystä suunnitteluun, toteutukseen, päättämiseen ja lopulta arviointiin. Menetelminä käytettiin teemahaastattelua, kyselyä ja benchmarkingia. Teemahaastattelussa haastateltiin aluksi tiimipalaverissa Viljonkoti yksikön henkilöstöä muistisairaiden erityistarpeista sekä aistitilaa koskevista toiveista. Tämän jälkeen kyselyllä mahdollistettiin koko osaston henkilökunnan mielipiteiden ja toiveiden ilmaiseminen. Benchmarking menetelmää käytettiin muistisairaille toimiviksi todettujen ideoiden ja omien ideoidemme vertailuun vierailukäynnin ja aistitilaratkaisuihin perehtymisen avulla.
Viljonkoti yksikköön rakennettiin luontoaiheinen, virikkeellinen aistitila aktivoimaan muistisairaiden asukkaiden näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistia sekä parantamaan tilan viihtyisyyttä. Aistitilan tuoksuja, ääniä, kuvia ja luonnosta tuotuja materiaaleja voidaan käyttää muistelun ja keskustelujen tukena. Aistitilaa arvioitiin Viljonkodin henkilökunnan toimesta. Asukkaiden arvioita saatiin henkilökunnan välityksellä. Palautteen perusteella kehittämistyöllä onnistuttiin luomaan toimiva ja tarpeisiin vastaava aistitila tuoden lisäarvoa sen käyttäjille. Tila tarjoaa hyvän pohjan tulevalle kehittämiselle ja antaa mahdollisuuden laajentaa sen käyttöä eri yksiköihin. Kehittämistyö voisi toimia pohjana myös uusille projekteille. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita olisivat tilan käytön hyödyntämisen tutkiminen ja pitkäaikaisten vaikutusten arvioiminen koskien muistisairaiden hyvinvointia.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin aluksi aistien merkitystä ihmiselle, ikääntymisen aikaansaamia muutoksia aisteissa, dementiatason muistisairauksia ja niiden hoitomuotoja sekä muistisairaan asuinympäristöä. Lisäksi perehdyttiin luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja multisensoriseen toimintaan.
Konstruktiivisen tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi eteni lineaarisesti tavoitteen määrittelystä suunnitteluun, toteutukseen, päättämiseen ja lopulta arviointiin. Menetelminä käytettiin teemahaastattelua, kyselyä ja benchmarkingia. Teemahaastattelussa haastateltiin aluksi tiimipalaverissa Viljonkoti yksikön henkilöstöä muistisairaiden erityistarpeista sekä aistitilaa koskevista toiveista. Tämän jälkeen kyselyllä mahdollistettiin koko osaston henkilökunnan mielipiteiden ja toiveiden ilmaiseminen. Benchmarking menetelmää käytettiin muistisairaille toimiviksi todettujen ideoiden ja omien ideoidemme vertailuun vierailukäynnin ja aistitilaratkaisuihin perehtymisen avulla.
Viljonkoti yksikköön rakennettiin luontoaiheinen, virikkeellinen aistitila aktivoimaan muistisairaiden asukkaiden näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistia sekä parantamaan tilan viihtyisyyttä. Aistitilan tuoksuja, ääniä, kuvia ja luonnosta tuotuja materiaaleja voidaan käyttää muistelun ja keskustelujen tukena. Aistitilaa arvioitiin Viljonkodin henkilökunnan toimesta. Asukkaiden arvioita saatiin henkilökunnan välityksellä. Palautteen perusteella kehittämistyöllä onnistuttiin luomaan toimiva ja tarpeisiin vastaava aistitila tuoden lisäarvoa sen käyttäjille. Tila tarjoaa hyvän pohjan tulevalle kehittämiselle ja antaa mahdollisuuden laajentaa sen käyttöä eri yksiköihin. Kehittämistyö voisi toimia pohjana myös uusille projekteille. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita olisivat tilan käytön hyödyntämisen tutkiminen ja pitkäaikaisten vaikutusten arvioiminen koskien muistisairaiden hyvinvointia.